Voiko seuraavan polven koronarokotteiden suojateho jo rokotetuilla ja viruksen kohdanneilla jäädä odotettua heikommaksi?

Ilta-Sanomat:

Seuraavan polven koronarokotteet ovat jo tulossa. Kaukaisena tavoitteena on yleisrokote, joka purisi kaikkiin virusvariantteihin ja myös muihin koronaviruksiin.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet luettelee IS:lle syyt, joiden vuoksi rokotteita kehitetään jatkuvasti.

– Rokotteiden suoja ei ole 100 prosenttia. Miinus 70 asteen kylmäsäilytys ei ole kovin käytännöllinen. Me emme tiedä vielä, kuinka pitkäkestoinen suoja on. Pitää varautua mahdollisiin variantteihin. Saataisiinko rokotteista vielä turvallisempia ja halvempia? Ja jos on neulakammoisia, olisiko nenäsumute hyvä? Riittäisivätkö vähemmät annokset? Aina mietitään, miten rokotteista saisi vähän parempia, Rämet sanoo.

Kehitystyö etenee vähitellen kohti seuraavan, kolmannen polven valmisteita. Rokotetutkimuksen pitkän ajan tavoite on tuottaa yleisrokote, joka suojaisi sars-cov-2:n lisäksi myös muilta koronaviruksilta. Useissa eläinlajeissa esiintyy runsaasti koronaviruksia, joilla on potentiaalia hypätä ihmiseen.

Eräät asiantuntijat ovat esittäneet huolensa siitä, että seuraavien rokotesukupolvien suojateho covid-19-tautia vastaan voi jäädä odotettua heikommaksi.

Huoli kumpuaa ihmisen immuunipuolustuksen ominaisuuksista. Kun elimistö kohtaa viruksen antigeenin (immuunivasteen laukaisevan osan viruksesta) ensimmäistä kertaa joko infektion tai rokotuksen kautta, immuunipuolustus virittyy tiettyyn tapaan taistella virusta vastaan. Tämä tapa jää immuunipuolustuksen muistiin.

Kun rokotteen koostumusta sitten muutetaan vastaamaan uusia virusmuotoja, elimistö reagoi siihen vanhoilla, muistiin iskostuneilla aseilla.

– Jos piikkiproteiinin ohjetta muutetaan (rokotteessa) pikkuisen uuden variantin mukaisesti, voi käydä niin, että immuunipuolustus hoksaa, että täällähän on jo monia tuttuja osia piikkiproteiinista. Ja boostaa sitten vastetta niitä kohtaan. Silloin muuttunut osa viruksesta jää puolustusvasteessa paitsioon, Rämet selittää.

Rämet ei olisi itse kovin huolissaan ilmiöstä.

– Tutkimuksen kautta pitää varmistaa, että rokotteesta saadaan sellaisia puolustusvasteita, joita toivotaan. Eli käytännössä nähdään, että puolustusvastetta tulee myös muuntunutta viruksen osaa kohtaan, Rämet sanoo.

https://www.is.fi/tiede/art-2000008281333.html