Miniät!

Miten vierailut sujuvat?

Mitä tarkoitat tällä?

Vierailut sujuvat yleensä normaaliin tapaan: juodaan kahvia tai syödään jotain, mummi leikkii lasten kanssa, jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia jne.

Meillä ei ole anopin kans tapana riidellä tai v****illa toisillemme, tullaan hyvin toimeen ja tykätään toisistamme.

...anoppi on käynyt kahdesti lapsen syntymän jälkeen, lapsi nyt 4 kk. Anopilla on käyty kylässä myös kahdesti, molemmin päin on vierailut sujuneet hyvin, samoin kuin ennen lapsemme syntymää ja tapasimme silloin yhtä usein.

Anoppi tarjoaa aina hyvät ruoat ja leipoo meitä varten, meillä tarjoilut on aina vähän sinne päin tai kaupan pakastealtaasta leivottu, mutta ei ole valituksia kuulunut.

Saa vierailla niin usein kuin haluaa tänne raahautua!

Ja käydään aika usein anopilla ja omalla äidillä.



Meillä on hyvät turvaverkot! :D

Tiedät varmasti hyvin, että kaikki anopit eivät ole mukavia. Meidän anoppi asuu ulkomailla eikä pääse puuttumaan joka asiaan. Mites teillä, ap?

Miten vierailut sujuvat?

Mitä tarkoitat tällä?

etäisyyttä 200 kilometriä. anoppi odttaa täysihoitoa täydellisine kattauksineen, vastineeksi järjestää ja tonkii kaapit mm likapyykistä meidän alusvaatteet ilman pyyntöä, kielloista huolimatta.



onneksi anopilla on nyt tuliterä poikaystävä, joten vierailut eivät kauaa kestä. tosin uhkasi tuoda ensi kerralla poikakaverinsakin mukana.....

Tulevat yökylään koska matkaa on sen verran. Vierailut ovat ihan mukavia kunhan eivät kestä viikonloppua pidempään.

Saisi raukka tuoretta lämmintä ruokaa edes silloin. Mutta ei hän enää oikein jaksa lähteä, vaikka saatettaisiin tai autolla kuljetettaisiin. Viihtyy parhaiten vuoteessa.

Eli ei tule sitä päivää että meillä vierailee. En halua nähdä koko ihmistä enää ja mieheni harkitsee, että ei mene aikanaa edes hautajaisiin vaikka on oma äitinsä.

Valitettavasti asuu kaukana ja siksi käy vain muutaman kerran vuodessa.



Lapset tykkää kovasti kun mummi tulee. Meillä on anopin kanssa ihan ok välit, vaikkakin usein parasta vierailussa minun kannaltani on, kun auton nokka kääntyy kohti anopin omaa kotia. ;)

mutta käy 1 kerran kuussa

tullaan hyvin toimeen

anoppini menehtyi vaikeaan sairauteen viime keväänä. Olisin mielelläni vielä pitänyt anoppini ja lasteni mummin elämässämme.

mutta koska asuu 200 km päässä niin ei käy kuin kerran kuussa tai joka toinen kuukausi. Lapset rakastaa mummia ja tulen itsekin erittäin hyvin hänen kanssaan toimeen. On mukava, ystävällinen ja auttavainen, usein mm. oma-aloitteisesti pesee pyykit, imuroi ja laittaa ruokaa kun on kylässä jotta minä saan levätä.

Asutaan samalla paikkakunnalla ja ollaan aina tervetulleita toistemme luo puolin ja toisin. Käytännössä työkiireiden ja muiden takia nähdään yleensä parin viikon välein, mutta siinä välissä sitten soitellaan.



Joo, mulla on todella hyvät välit anoppini kanssa. Anopin kanssa voin puhua ihan kaikesta ja hän vastaavasti on hyväksynyt minut täysin perheenjäseneksi. Lapset voi viedä anopille hoitoon milloin vain (jos ei ole juuri silloin töissä, ja työvuorojaankin yrittää järjestellä tarvittaessa) ja ei tarvitse yhtään murehtia, pärjääkö mummu lasten kanssa. Anopin vierailujen takia ei tarvitse turhaan stressata, toisin kuin äitini (siivousfriikki) ja anoppi tarjoaa apuaan esim. keittiössä todella luontevasti.



Kyllä mulla vaan onkin ihana anoppi :) (Sori, oli pakko kehua oikein kunnolla, kun täältä saa yleensä lukea vaan anoppien haukkumista. Ymmärrän kyllä, että kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri kuin itselläni. Voin esim. hyvin kuvitella, ettei äitini joskus tulevaisuudessa ole todellakaan mikään ihanneanoppi miniälleen.)