Ventovieraan aikuisen möläytykset sinulle lapsena?
Täällä usein pohditaan, miten pitäisi suhtautua, kun lapsi kommentoi ventovieraan ihmisen ulkonäköä yms. Siitä tuli mieleeni, että mitä ventovieraat aikuiset ovat möläytelleet sinulle lapsena? Minkä ikäinen olit? Miten suhtauduit?
Mulle sanoi n. 70-vuotias täti uimahallin saunassa: "Kauheeta, miten voit olla noin laiha? Oot kyllä niin laiha, että tulee ihan pula-ajan lapset mieleen." Olin 9-vuotias, enkä uskaltanut sanoa mitään. En oikeastaan pahoittanut mieltäni: pöyristyin vain noin huonosta käytöksestä...
Kommentit (9)
Mua myös ärsytti omien mummojen ym. sukulaisten kommentit että oletpa kasvanut. Kun tiesin etten taaskaan ole kasvanut (mulla oli sairaus joka lopetti pituuskasvun joksikin aikaa).
jollain ihan alaluokilla ja käymässä läheissä kaupassa. Olin siinä kassalla, muistaakseni mummuni kanssa olin siellä. Perässä tuli joku vanhempi mies joka sanoi kassalla jotain että "voi saatana". Sitten säikähti ja sanoi, että ei saa kirota lasten aikana ja pyyteli kauheasti minulta anteeksi ja osti irtomyynnistä karmean kasan Marianne-karkkeja minulle siitä hyvästä. :D
että "eihän susta mihinkään ole kun olet tommonen lihava mähkiäinen".
Siitä kommentista pääsin eroon vasta n. 30 vuotta myöhemmin.
paljonkin kuulla möläytyksiä parilta tädiltäni. Kuvittelevat olevansa parempia kuin oma yh-äitimme. "Mitähän teistäkin tulee" (kun nyt niin huonot lähtökohdat-tyyliin. "Kyllä varmaan alatte polttaa tupakkka, kun kotonakin poltetaan" (vielä emme sisareni kanssa polta, ikää koha 40v). "kyllä sinä sopeudut tuollaiseenkin asumiseen, kun et ole hyvää tottunut" (olin menossa ulkomaille melko kehnoon asuntolaan erään kurssin ajaksi)
Olin n. 9-vuotias ja tuon kysynyt mies n. 70.
Juoksin karkuun, mutta muistan edelleen miten ällöttävä olo siitä tuli.
ala-asteen terveydenhoitaja kehotti 4. luokalla vähentämään hampurilaisten ja muiden syöntiä. Paikannan laihdutuskierteen, syömishäiriöni, ja kehonkuvan vääristymisen ja itseinhon alkamisen tarkasti tohon hetkeen. nyt noi on onneks jo taakse jäänyttä elämää
että älkäähän aikuiset möläytelkö :/
että "eihän susta mihinkään ole kun olet tommonen lihava mähkiäinen".
Siitä kommentista pääsin eroon vasta n. 30 vuotta myöhemmin.
Minullekin huomauteltiin liiasta laihuudesta, kylmistä/hikisistä käsistä (joita sitten häpesin enkä uskaltanut enää kätellä), siitä että joskus innostuessani tärisin jne.... Nämä siis ihan aikuisilta, koulutetuilta ihmisiltä kommentteja lapselle... Kaikki tällaiset pysyy mielessä koko eliniän, vaikka näin aikuisena tajuaakin, ettei niitä niin vakavasti olisi tarvinnut ottaa. Mutta lapsena ottaa vakavasti kun vieras aikuinen sanoo. Toivon, että en koskaan edes vahingossa tee itse samaa.
Serkku laiha, minä hiukan pyöreä lapsi (ja siis oikeasti hiukan nykymittapuulla). Mummu oli sanonut serkulle: "voi kun olet niin siro, kun Maija on täääälläinen" Ja näyttänyt käsillään isoa syliä. Serkun piti päästä tietysti kertomaan asia. Olin silloin jotain 9-vuotias ja kyllä kirpaisi... Mummu oli ihana muuten, mutta jotain säröä siitä jäi.
täti-ihminen minulle kun olin n 6v ja avasin kaupan oven. Hmmm... Olen kyllä sittemmin synnyttänyt 4 lasta. Tuosta jäi niin pahat traumat että minun lapseni puetaan tasan tarkkaan sukupuolisidonnaisiin vaatteisiin ja tytöillä on pitkät hiukset, pojalla lyhyet!!!