Kadehdin tuttua äitiä ja vauvaansa
Eräs tuttuni tuli äidiksi alkuvuodesta. Raskaudesta ei näytä jääneen mitään vaivoja, äiti on voinut mainiosti lapsen synnyttyä sektiolla. Äiti lähti 3 kk äitiysvapaan jälkeen takaisin töihin ja miehensä jäi kotiin hoitamaan vauvaa. Tuo äiti on lapsen syntymän jälkeen juossut milloin missäkin menoissa, käynyt nyt rajoitusten loputtua konserteissa, baareissa ja reissuilla ystäviensä kanssa. Vauvansa kehittyy nopeaan tahtiin, käveli jo 7 kk iässä ja on muutenkin helppoluonteinen ja nopeasti kehittyvä tapaus. Itsellä raskaus oli vaikea, toivun yhä synnytyksen jälkeisistä vaivoista eikä voimia mihinkään menoihin ole. Vauva on ollut vaativa eikä liikkeelle lähdöstä ole vielä tietoakaan. Miten tästä kateuden tunteesta pääsee yli?
ap
Aloita keskittymällä omaan vauvaan, opettele rakastamaan häntä sellaisena kuin on. Hän on sinun.