Onko hyvä vaihtoehto: vauva saisi äidin maitoa mutta pullosta

samaan tulokseen pääsisi pienemmällä vaivalla niin että äiti imettää normaalisti ja vain isän ruokintakertoja varten pumpataan tai käytetään ihan reilusti korviketta.

niin mikäs siinä. Mun yks tuttu äiti ei tykännyt imettää, mutta pumppasi maidon pulloon ja juotti siitä. Onhan siinä kova työ toki.

ja äidistä... yleensä äidit haluavat vähän omia vauvan :) ja toisaaltaan kaikki muovipullot eivät ole terveellisiä vauvalle...

mutta kannattaa muistaa että suurimmalla osalla äideistä rinnat vaativat nimenomaan sitä vauvaa maidontuloa ylläpitämään. Eli pelkällä pumpulla tyhjennettäessä maitoa ei erity samalla lailla. Lisäksi vauvan imiessä äidin elimistö saa signaalia ympäristössä (iholla, vauvan suussa) olevista bakteereista ja viruksista ja näin muokkaa sopivia vasta-aineita vauvalle.



Eli ehkä on fiksumpaa ihan vaan imettää, mutta antaa vauvalle myös välillä pulloa. Näin tottuu molempiin, molemmat vanhemmat voi hoitaa ja silti kaikki imetyksen hyödyt saadaan käyttöön.

Mutta voi olla ettei maidontuotanto pysy ylhaalla jos pelkastaan pumppaat; joillakin on nain, toisilla taas ei. Parempi olisi jos ainakin osa tulisi rinnasta, pitaisi tarjontaa ylla varmemmin. Tulet myos huomaamaan etta pullojen pesu jne. on aikaavievaa puuhaa, ja voi olla etta haluat myohemmin vain antaa rintaa. Siksi olisi hyva oppia sekin taito (koska imetyksen onnistuminen ei valttamatta ole itsestaanselvyys, etenkaan jos lapsi on tottunut pulloon, eika muutenkaan). Tuttavani pumppasi 6 kk, hanen tapauksessaan ei kyllakaan ollut syyna se, etta haluttiin isan osallistuvan, vaan se, etta vauva ei koskaan oppinut imemaan rintaa. On se siis mahdollista, mutta han sanoi etta hyvin aikaavievaa oli, ja toisen lapsensa taysimetti mielihyvin koska se onnistui.

koska poika ei suostunut imetetäväksi, ei sitten millään.



Tuon 3 kk jaksoin, sen jälkeen oli tissit ja hermot riekaleina jatkuvasta pumppaamisesta ja siirryin suosiolla korvikkeeseen.



Ainoa positiivinen asia tuossa oli tuo että mieskin pystyi ruokkimaan vauvan jos itsellä oli jotain menoa.

Yöllä piti herätä ihan yhtälailla pumppaamaan ja syöttämään, ja 100x hankalampaa touhua kuin jos olisi vaan imettänyt.



En suosittele kenellekkään kuin pakon edessä.



Toki pulloon kannattaa opetta ettei äiti ole ihan kiinni vauvan ruokkimisessa.

Nelonen oli meillä vuorostaan tuollainen tissivauva, enkä oikein päässyt mihinkään ennen 10 kk ikää koska tyttö ei huolinut pulloa. :)

järjestelyssä, mutta mikäli imetys onnistuu ja vauva tykkää rinnalla olla, niin miksi sitä suotta ottaa vielä pullo mukaan tähän. Tämä siis oma mielipiteeni. Vauvan saa rinnasta äidin läheisyyttä, ehkä hiukan eri tavalla kuin pullosta, toki siinäkin vauva on lähellä. En sotkisi vauvan ruokintaa vain vanhempien järjestelyjen vuoksi. Isän voi osallistua monella muulla tapaa vauvan hoitoon, hänen ei pakolla tarvitse yrittää päästä syöttämään vauvaa. Vauvan hoito kun on niin paljon muutakin kuin syöttämistä.

Esim. maidon tuotannon ylläpito on pumpaten haastavampaa. Tosin tuo on tottumuskysymys, eli varmasti lähtee sujumaan kunhan alkuun pääsee. Joskushan esim. keskosen tai muuten sairaan lapsen äidit pumppaavat pitkiäkin aikoja, ja olen käsittänyt esim. parin-kolmen kuukauden pumppaamisenkin jo olevan vauvan hoidon lisänä kovinkin haasteellista.



Jotenkin kuulostaa minusta kikkailulta: äidin täytyy joka tapauksessa pumpata maito ts. häneltä menisi sama aika vauvan syöttämiseen kuin pumppaamiseen. Lisäksi lapsen toinen vanhempi tuskin on päivät kotona koko ajan (oletan, että toinen vanhempi on töissä, harvassa perheessä on molemmat vanhemmat koko ajan kotona), joten äiti joutuisi sitten sekä pumppaamaan (missä vauva sen aikaa, jos toinen vanhempi ei ole kotona?) ja sitten vielä syöttämään sen jo pumpatun maidon pullosta.



Oletko ihan varma, että ymmärsit tuttusi oikein? Ehkä he tarkoittivat kertoa, että äiti on aina silloin tällöin pumppaillut ja sitten toinen vanhempi on syöttänyt sen maidon pullosta.



Vaikka vauva olisi rinnalla tosi usein, jäisi siltä toiselle vanhemmalle reilusti aikaa osallistua, jos hän tekisi sitten vaikka muut hoitotoimet. Vauvaahan toki myös muuten hoivataan, imetysten ohessa - jos vaikka laskee, että vauva söisi 12 kertaa vuorokaudessa 20 minsaa kerrallaa tekee se huimasti 240 minuuttia eli 4 tuntia 24 tunnista - ja vaikka lisäisi iltamaratonin rinnalla (vaikka 2 h putkeen...) olisi siinä kuitenkin vain 6 tuntia imetystä 24 tunnista (ja tämä nyt tosi yläkanttiin...). Toiselle vanhemmalle jäisi sitten aikaa 18 tuntia tehdä muita juttuja vauvan kanssa. (Tosin vauva toki nukkuisi tuosta 18 tunnista suuren osan...)



Mutta joo: itse en päätyisi moiseen ratkaisuun. Meillä isä on osallistunut ihan kaikkeen muuhun, paitsi imetykseen. Ja hyvin onkin osallistunut :).

pelkästä pumppaamisesta huolimatta. Mutta jos imetys olisi onnistunut niin kyllä se olisi ollut tosi paljon helpompaa niin. Koin kuitenkin että oli parempi että vauva sai maitoani edes pullosta ja sinnittelin sen takia noin puoli vuotta. Pelkästään sen takia, että en olisi niin kiinni vauvassa en moiseen hommaan ryhtyisi.

tosin vauva ei vaan osannut imeä (iso nänni ja vauvan pieni suu)



3kk eteenpäin mentiin sitten imetyksellä (harjoiteltiin toki muutenkin imentää)

Jos suinkin pystyy imettämään niin kannattaa pumpata varamaitoja vain satunnaisesti. Itse jouduin pumppaamaan parin viikon ajan imetyksen lisäksi, kun rintatulehduksen jäljiltä rinnat olivat hirveän kipeät eivätkä kestäneet vauvan imua. Se oli niin aikaavievää ja hankalaa, että en siihen huvinpäiten alkaisi. Onhan vauvanhoito paljon muutakin kuin imetys. Sitä paitsi mitä isommaksi vauva tulee sitä enemmän isä voi osallistua hoitamiseen, joten saa sitä hommaa tasattua ajan myötä hyvinkin.



Siitä on toki etua, että vauva suostuu satunnaisesti juomaan pullosta pumppumaitoja. Mutta siihen riittää kyllä sekin, että esim. joka toinen päivä antaa pullosta yhden syötön niin vauva oppii ja muistaa miten pullosta juodaan.

Kun vauva lopetti yösyomiset noin 2 kk iässä, olivat rinnat aamulla aivan täynnä maitoa. Niimpä aloin aamuisin pumpaamaan yöllä kertyneen maidon pois. Maitoa tuli aamuisin noin 300 ml, illalla sitten pumppasin iltaimetyksen jälkeen, jolloin maitoa tuli noin 200 ml. KOska maitoa tuli tosi helposti pumppaamalla (pumppasin noin 5 min kerralla) aloin antamaan pumpattua maitoa päivällä pullosta. Loppujen lopuksi imetin vauvaa 3 kertaa päivässä ja sitten annoin pumpattua maitoa päälle tuttipullosta ( noin 500-600 ml). Toimi meillä hyvin ja maitomäärät eivät vähentyneet. Vauva ja koko perhe nukkui hyvin ja isäkin sai osallistua vauvan ruokkimiseen. Stressiä imetyksestä en kokenut missään vaiheessa.

maito riittää. Pumppaus ei koskaan ole niin tehokasta kuin imetys, joten maitomäärä ei välttämättä kasva vauvan tarpeen mukana.



Itse tehdään niin, että pumppaan jääkaappiin päivittäin pari desiä maitoa niin että mieskin saa syöttää vauvaa jossain vaiheessa päivää/yötä. Muuten imetän itse.

- äiti imettää ja sen lisäksi

- pumppaa maitoa sen verran että isäkin saa antaa lapselle pullosta äidinmaitoa vaikkapa ihan päivittäin.



Ei ole mitään järkeä että äitikin antaisi omaa maitoaan pullosta jos imetys muuten sujuu.



Voihan sitä tehdä vaikka niin että äiti imettää kun isä on töissä ja isä antaa pullosta äidin pumppaamaa maitoa (olettaen että sitä tulee tarpeeksi pulloon) kun on itse kotona. Jos ei tule niin toimiihan tuo korvikkeellakin.

En pidä järkevänä äiti-lapsi -suhteen enkä parisuhteen kannalta sitä, että lasta "omitaan".

kyllä tarkoitan mitä sanoin. Äiti (perheen huomattavasti hyvätuloisempi) palasi töihin kun lapsi oli 6 kk ja isä oli pitkään lapsen kanssa kotona.



ap

Tosin itse tekisin tuossakin tilanteessa niin, että imettäisin vauvaa aamuisin ja iltaisin (ja viikonloppuisin) ja pumppaisin vain sen verran maitoa, kuin lapsi tarvitsee päivällä. Tuntuisi tosiaan vähän hölmöltä pumpata myös se maito, mitä itse sitten syöttäisi lapselle pullosta (=tupla- ellei triplavaiva, kun ne pullot ja pumppukin pitää pestä).

Se taitaa olla melko yleinen käytäntö sitten taas isommilla lapsilla. 6 kk syö jo muutakin kuin äidinmaitoa, joten se kotona oleva isä/hoitaja ei hurjan monta pulloa maitoa tarvitse työpäivän ajaksi. Esim. Jenkeissähän tuo on tapana: äiti lypsää pullot valmiiksi hoitajalle, joka antaa lypsymaitoja työssäolon aikana. Pieni pakkokin, kun äitiysloma on huimat 6 vkoa.



Vai jakoivatko tiukasti syöttövuorot jo isän ollessa töissä ja äidin ollessa kotona?



Minä olen palannut töihin imetyksen vielä jatkuessa, lapsi tosin ei saanut minun maitoani sillä välin kun olin työpaikalla. Enkä esim. pumpannut työpaikalla.



t. 9

Tosin itse tekisin tuossakin tilanteessa niin, että imettäisin vauvaa aamuisin ja iltaisin (ja viikonloppuisin) ja pumppaisin vain sen verran maitoa, kuin lapsi tarvitsee päivällä.

Imetin aamusta, illasta ja kerran-pari yöllä. Silloin kun en ollut töissä, imetin päivällä useamman kerran. Ihan kivasti rinnat sopeutuivat, vaikken pumppaillut töissä ollessa. Ihan pari ekaa viikkoa töissä oli vähän tuskaista niinä hetkinä kun olisi teoriassa ollut ruoka-aika.

Tosin minun lapseni oli 8 kk kun palasin töihin, ei siis 6 kk :).

Siitä tulee rinnat kipeäksi ja en saa pumpulla maitoa edes tulemaan kunnolla! Lapsi kyllä kasvaa hyvin rintamaidolla, mutta pumpulla maitoa tulee vähän. Saan esimerkiksi 20min pumppaamisella noin puoli desiä aikaiseksi. Joskus olen pumpannut juuri siksi, että mies saisi antaa lapselle maitoa, mutta se on ollut tosi vaivalloista ja olenkin nykyään päätynyt siihen, että jos mies tahtoo ruokkia lasta välillä voidaan silloin suosiolla antaa korviketta.



En sitten tiedä onko pumppu huono ja ongelma siinä. Mutta silti, en usko että saisin pumpattua tarpeeksi lapsen kokopäivän ruokkimiseen koskaan.