Oletko saanut perintöä olematta rintaperillinen?
Keneltä sait, ja tiesitkö tulevasta perinnöstä etukäteen?
Kommentit (15)
Sain kummitädiltä arvokorun ja arvokäsilaukun. Hänellä itsellään oli vain poikia joten halusi ilmeisesti antaa nuo jollekin joka niitä arvostaisi ja käyttäisi. En osannut odottaa mitään vaikka läheisiä oltiinkin.
Sedältä. Arvelin saavani jotain, mutta en niin paljon, koska perijöitä oli useita.
Minä sain isovanhempani veljeltä. En ollut tavannut häntä koskaan. Muita perillisiä ei ollut. Perintö oli n 5000e.
En ole sannut. Toki olen pienei perinön saanut ainoa huoltajan kuoltua.Olin 11vuotias. Sillä katetiin asuminen perikunnan talous.Kuin aika lastenkoti ja sama toisten nurkissa asuminen.Kunnes kansa ja kansakoulun jälkeen töihin ja maksaa itse petipaikka,puhtaus ,ravinto toisten nurkissa.Olinko 17v. Kun virastotalo kutsu käynille,ilmotti perintösi loppu.Huvitavinta aikuisena erät tahot kysyi,mihin tuhlasit perintösi? Niinpä! En sitä koskaan nähnyt,en tienyt summa?Väliäkö tuolla!
En ole saanut mitään perintöjä, rinta tai ei.
Äitini vanhemmat kuolivat toki ennen äitiäni, mutta äitini samana vuonna ukkini kanssa tyyliin maaliskuussa ukin hautajaiset ja äidin marraskuussa. Isovanhempieni peri ylä ei kuitenkaan ehditty jakaa, joten sain puolet äitini osuudesta. Äidilläni oli kaksi lasta ja tämä toinen lapsi sai siis toisen puolen. Kaiken lisäksi jouduin valitettavasti käyttämään nuo rahat elämiseen kun työttömänä karenssissa ei tuossa tilanteessa ollut edes oikeutta toimeentulotukeen.
Lapsettomalta tädiltä sain monia vuosia sitten rahaa perintönä, hänen aviomies oli kuollut paljon aiemmin.
Perintö meni moneen osaan sukulaisille, joten ei ollut suuren suuri. Tosin olin sen saadessani opiskelija, joten sellainen summa oli todella tervetullut.
Kaverilta sain lipaston, jota olin joskus ihaillut.
Isotädin omaisuus jaettiin noin 40:lle sisaruksen jälkeläiselle. Taisi olla viitisen tonnia ja jotain irtaimistoa. Hirveä homma pesänjakajalla.
Toinen isotäti oli onneksi tajunnut tehdä testamentin yhdelle sisaruksen lapselle tai lapsenlapselle.
Perin isoisäni serkun kaksion Etu-Töölöstä. Olin joskus lapsena tavannut ko. naisen, mutta perintö oli täysi yllätys. Kaiken lisäksi asunto oli siisti ja täysin "roinaton", perinnönjättäjä oli asunut vuosia hoitokodissa ja ennen muuttoa oli laittanut kotinsa kesämökkikuntoon. Hän oli käynyt siellä säännöllisesti ja yöpynyt joskus pari yötä, mutta kotina se ei enää ollut. Joku säätiö oletti saavansa kaiken ja riitautti testamentin, mutta se oli tehty minulle ja veljelleni jo silloin, kun olin vasta 5v ikäinen. Veli kuoli 16v iässä onnettomuudessa, joten olin ainoa perijä.
Olen lapsettoman sukulaisen perinnöstä jotain 1/18 eli muutaman tuhat euroa.
Isoäidin lapsettoman siskon yhtenä perillisenä olin, koska isoäiti ja myös äitini olivat silloin jo kuolleet. Veljeni kanssa perimme äitimme osuuden, muutaman tonnin (markka-aikaan). Lisäksi olin perikunnan osakas, kun lapseton enoni kuoli vähän toistakymmentä vuotta sitten. Meitä oli vain kolme osakasta, kaksi enon sisarusta ja minä äitini ja veljeni sijasta. Jako sujui melko kivuttomasti, tuli sekä tavaraa että rahaa.
Olen. Kaksi kertaa, molemmilla kerroilla perintöosiuteni oli alle 20.000 euroa, niin ei mennyt edes perintöveroa. Yllätyksenä tulivat.
Perinnönjättäjinä molemmilla kerroilla lapseton sukulainen, jolla ei testamenttia, ja niinpä ne perinnöt jaettiin perintökaaren mukaisesti.
Olen, isäni luopui omasta osuudestaan mummoni perintöön eli minä ja siskoni perimme isämme osuuden. Isä sanoi etukäteen, että hän luopuu ja antaa perinnön tulla meille.