Lue keskustelun säännöt.
Ajatteletko, että lapsen masennus on aina vanhempien vika?
Kommentit (19)
En. Lapsen elämässä on yleensä paljon muutakin kuin vanhempi. Esimerkiksi 16 vuotiaan lapsen masennus voi johtua useasta muustakin asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta puhuen katsoisin yhtä paljon päiväkotiin, pihapiiriin, ja mahdollisiin isovanhempiin.. Mutta kyllä, katsoisin ympäristöön (koti ja muut). Ja nostaisin erityisesti esiin tuon, että sillä päiväkodilla voi olla tosi iso vaikutus.
Riippuu tilanteesta. Jos vanhemmat huolehtivat lapsen perustarpeista ja ovat kannustavia ja läheisiä lapselleen, ei se masennus ole vanhempien vika. Se voi johtua vaikka koulukiusaamisesta, jota on vaikea saada loppumaan. Sormen heristely kun ei vain auta ja kovakouraisia keinoja ei saa Suomessa käyttää.
En. Mielenterveyteen liittyvät asiat ovat paljon monisyisempiä. Työskentelen lasussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotaanko näin, että omat vanhempani olisivat joillakin valinnoilla kyennyt ihan ratkaisevasti vaikuttamaan siihen, että tilanne ei olisi mennyt niin pahaksi.
En, mutta valitettavan usein se on. Tosi monella masentuneella kaverillani on taustalla lapsuuden laiminlyöntiä ja henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ulkoisesti kaikki on saattanut olla ihan hyvin ja näyttänyt normaalilta perheeltä ja huolehtivilta vanhemmilta ja kulisseissa onkin tapahtunut sitten muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääpiirteissään kyllä. Niille huolestuttaville asioillekin perhe olisi voinut tehdä ajoissa jotain.
Kyllä. Ilman niitä vanhempia ei olisi sitä ongelmaista lastakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmiltahan ne geenit on peräisin, joten kyllä.
Ei aina, mutta usein kyllä. Myös esim. koulukiusaaminen voi vaikuttaa hyvin vahvasti masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten jatkokysymys. Mitä mielestäsi vanhempien pitäisi tehdä? Entä jos lapsi ei vaikka halua puhua ammattilaisille?
En usko, että suoraan. Läsnä oleva vanhempi huomaa, kun lapsi muuttuu, vetäytyy, viettää paljon aikaa yksin.
Meillä nuoreen kohdistunut kiusaaminen vaikutti niin, että kävimme koulupsykologilla muutaman kerran yhdessä juttelemassa. Se auttoi jäsentämään asioita. Itse sai seurata sivusta psykologin ja nuoren keskustelua. Ja nuori sai ymmärrystä omiin reaktioihin.
Tällaiset asiat on vanhempien vastuulla, jotta nuori voi hyvin, syistä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään. Usein monen tekijän summa.
Kyllä se ainakin epäsuorasti on vanhempien vika. Masennukseen yleensä johtaa kiusaaminen tai hyväksikäyttö, ja vanhempi voi tehdä näille asioille jotain, jos lapsi on kertonut vanhemmalle asiasta. Jos ei ole kertonut, niin se johtuu siitä, että vanhempi on luonut kotiin sellaisen ilmapiirin, että mistä tahansa ei voi puhua.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tilanteesta. Jos vanhemmat huolehtivat lapsen perustarpeista ja ovat kannustavia ja läheisiä lapselleen, ei se masennus ole vanhempien vika. Se voi johtua vaikka koulukiusaamisesta, jota on vaikea saada loppumaan. Sormen heristely kun ei vain auta ja kovakouraisia keinoja ei saa Suomessa käyttää.
Järeät otteet on sallittuja. Lastensuojeluilmoitukset, koulupoliisi, rehtori. Näillä saa äkkiä asiat uomiinsa, ainakin meille oli todella nopea, iso apu. Kiusaaminen on loppunut, ennenkuin kerkesi edes kunnolla alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten jatkokysymys. Mitä mielestäsi vanhempien pitäisi tehdä? Entä jos lapsi ei vaikka halua puhua ammattilaisille?
En kai ole paras henkilö vastaamaan, mutta vaikka joku toimintaterapiakin voisi auttaa alkuun, jos ei halua tai osaa puhua ongelmistaan. Tai jotkin uudenlaiset järjestelyt, joiden miettiminen ei ole pelkästään vanhempien tehtävä. Vanhempien pitäisi kuitenkin osata laittaa asia vireille tavalla tai toisella, jotta jotain tehtäisiin eikä vain jätetä oman onnensa nojaan..
Riippuu ihan masennuksen syistä. Itse masennuin lapsena siitä, että olin varastanut kaupasta ja jäin kiinni. Ei se mitenkään vanhempien vika ollut. No, ehkä olisin masentunut vähemmän jos vanhemmat olisivat sanoneet, että ei se mitään haittaa... mutta ei vanhemmilta voi odottaa sellaista reaktiota.
Eipä tierenkään, ainakaan isompien lajten(murros/teini-ikä) kohdalla.