Pystyykö yhdysvaltain pidätysmääräystä pakoilemaan euroopassa?
Luettani Tapani Koivusen amerikkalainen painajainen -kirjan, aloin pohtimaan asiaa. Tapanilla olisi ollut milloin vain mahdollisuus paeta Suomeen, kun pääsi valvottuun koevapauteen. Loppuvaiheessa sai tuomion, mutta vankilaan sai mennä omin nokkineen. Kukaan ei kysellyt perään. Olisi ollut helppoa livahtaa Meksikon puolelle ja takaisin Suomeen. Suomi ei luovuta omia kansalaisiaan Yhdysvaltoihin eikä Koivusen rikoksesta välttämättä olisi Suomessa edes saanut ehdotonta. Jos asiasta olisi tullut Interpolin etsintäkuulutus, voisiko asian välttää vaihtamalla Suomessa nimensä ja uusimalla passin uudelle nimelle? Tosin mistään parin vuoden tuomiosta ei edes pääse Interpolin listoille. Olettaen, että Tapani olisi liikkunut vain schengenin alueella. Passintarkastuksia on satunnaisesti, jäisikö siinä kiinni jos Interpolin haku perässä? Vaikka olisi uusi nimi ja passi?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei luovuta omia kansalaisiaan EU:n ja pohjoismaiden ulkopuolelle.
Entäpä jos vaikkapa Saksassa rajaviranomaiset pysäyttävät ja olisi USA:n pidätysmääräys? Tai Interpolin etsintäkuulutus?
Tosin edes jenkit ei laita Interpolin listalle aivan helpolla. Voisiko Saksa luovuttaa Suomen kansalaisen rapakon taakse?
Oletetaan, että on vaihtanut Suomessa nimen ja hankkinut uuden passin.
Etsintäkulutukset ovat kansainvälisiä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei luovuta omia kansalaisiaan EU:n ja pohjoismaiden ulkopuolelle.
Ei pidä paikkaansa
Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen
Yleistä
Rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessa on kysymys vieraassa valtiossa rikoksesta epäillyn tai siitä tuomitun henkilön siirtämisestä kyseiseen valtioon oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa varten.
Luovuttamista Suomesta säädellään rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetussa laissa (456/1970). Laki sisältää ainoastaan joitakin luovuttamista Suomeen koskevia säännöksiä. Vieraan valtion velvollisuus luovuttaa henkilö sekä siinä noudatettavat muodot ja menettelyt määräytyvät kansainvälisten sopimusten ja vieraan valtion lain mukaisesti.
Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden välillä noudatetaan rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaa yleissopimusta. Yleissopimukseen on liittynyt myös joitakin EN:n ulkopuolisia valtioita, kuten Israel, Korea ja Etelä-Afrikka.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen luovuttaminen perustuu eurooppalaista pidätysmääräystä (EAW) koskevaan Suomessa lailla (1286/2003) voimaan saatettuun puitepäätökseen.
Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti) välillä noudatetaan niin ikään lailla (1383/2007) voimaan saatettua pohjoismaista pidätysmääräystä (NAW). Sekä EAW:tä että NAW:tä sovellettaessa luovuttamisesta Suomesta päättää Helsingin käräjäoikeus.
Suomi on lisäksi tehnyt kahdenvälisiä luovuttamissopimuksia muun muassa Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa.
Suomi ei luovuta omia kansalaisiaan EU:n ja pohjoismaiden ulkopuolelle.