Lue keskustelun säännöt.
Näin taas viime yönä unta naisesta johon olin 12 vuotta sitten ihastunut, mutta en saanut vastakaikua...Miten oikein pääsen yli jotta tämä loppuu?
10.10.2021 |
Olen sen jälkeen tapaillut ja seurustellut lyhyitä aikoja, mutta kukaan ei koskaan ole vetänyt vertoja hänelle...Aina olen palannut ajattelemaan mitä olisimme voineet olla, sitä tunnetta vain ei muut ole saaneet aikaan.
En ole edes ollut tekemisissä hänen kanssaan tuohon 12 vuoteen, mutta silti olen jotenkin jumissa edelleen.
Olen jo 34, eli ikääkin alkaa olla...Jäänkö minä tämän takia yksin kokonaan? En osaa enkä halua teeskennellä muidenkaan kanssa kun tilanne on tämä.
Miten pääsen yli tuosta naisesta?
Kommentit (8)
No mulla on vähän sama, paitsi että olen nainen. Olen ollut melkein 10 vuotta ollut ihastunut (ex)työkaveriini. Tehtiin töitä yhdessä 6 vuotta ja sen jälkeen ei olla edes nähty ja olen ihastunut edelleen.
Mulla on mies ja tää ihastuskin seurustelee tahollaan.
Tiedän, että tämä on ihan sairasta ja välttämättä ei oltais edes sovittu yhteen ... Niin en silti pysty unohtamaan. Minusta tuntuu, että hänkin oli kiinnostunut minusta,; hän flirttaili aina mulle, kysy varmaan miljoonaan kertaan noiden vuosien aikana oonko sinkku, otti mut aina huomioon kaikessa jne.
mälsää :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tuohon helppoja lääkkeitä, ehkä ei lääkkeitä laisinkaan. Niin kliseiseltä kuin se voi kuulostaakin, ehkä teidät oli tarkoitettu toisillenne ja tämän seurauksena on luonnollista että siitä " ei pääse yli". Ehkä ei ole tarkoituskaan, mutta tuskaista se on. Kokemusta asiasta on.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuohon helppoja lääkkeitä, ehkä ei lääkkeitä laisinkaan. Niin kliseiseltä kuin se voi kuulostaakin, ehkä teidät oli tarkoitettu toisillenne ja tämän seurauksena on luonnollista että siitä " ei pääse yli". Ehkä ei ole tarkoituskaan, mutta tuskaista se on. Kokemusta asiasta on.
Kamalaa ajatella etten koskaan pääsisi hänestä yli
ap
Ehkä tämä tilanne kannattaisi selvittää? Onko se mahdollista? Ihastumiseen en osaa samaistua, mutta jäin itse äippälomalle unelmieni työpaikasta 13 vuotta sitten ja näen edelleen työpaikasta unia, lähes viikoittain. En halua avata kuviota enempää tunnistettavuuden takia. Kotiäitinä siis viihtyisin vaikka vieläkin, mutta kaikki työpaikat ovat olleet tyyliä "ihan sama" kun tiedän sen tunteen kun oikeasti viihtyy töissä. Ehkä alan omavaraiseksi tai ainakin osittain niin olo voisi helpottaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä häneen ja kerro ajatuksistasi. Ja jos hän vastaa sinulle kertoen oman elämäntilanteensa (eli että on varattu tms eikä sinusta kiinnostunut) nii. Ehkä pääset sitten hänestä yli kun ymmärrät konkreettisesti ettei teidän yhdessä oleminen tule koskaan olemaan mahdollista
Olet ihastunut kuvitelmaa siitä, millaista teillä olisi ollut. On tärkeää tiedostaa tämä.
12 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta kyll, itse olen toipunut vastaavista jutuista noin kahdessa vuodessa. Ihan vakavasti, ilman vit**lua ehdotan sinulle terapiaa.