Oi voi järkyttävä aamu tänää. Olin tullut unissani töihin. Ei ole provo!
Oudointa oli se, että olin tullut töihin ajallani. Ilmeisesti herätys kello oli laukaissut unissa kävelyn. Olin pukenut päälleni ihan normaalisti, mutta olin kävellyt koko matkan 600m sukkasillani.
Töissä olin ilmeisesti rutiinomaisesti vaihtanut työvaatteet päälle ja mennyt pöytäni ääreen. Kukaan ei ollut ilmeisesti huomannut mitään, vaikka olin varmasti kohdannut ihmisiä.
Lopulta pöytäni ääressä aloin herätä. Muistan työmatkani sumeasti. Olen oikeasti kävellyt unissani töihin eikä kukaan työpaikalla aamulla huomannut minussa mitään eroa. Ilmeisesti olen aina niin poissa oleva hereilläkin!!
Ihme, ettei mitään pahempaa sattunut, mutta jouduin kävellä kotiin ilman kenkiä!
Kommentit (22)
Nyt oli kyllä niin sekavaa tekstiä, että jos nyt olet hereillä niin en ihmettele yhtään, ettei kukaan erota valve ja nukkumistilaasi :D
Epäilen, että herätyskello on herättänyt minut unissakävelytilaan ja olen siinä alkanut rutiinina suorittamaan hommia. Mutta en ole siis herännyt kokonaan!
T.ap
Oliko kuinka rankka edellinen ilta?
Mielenterveyspalvelujen rappio on surullinen tosiasia.
No hyvä, että saavut töihin vaikka nukkuessa. Pomo ainakin arvostaa...
Oliko silmät auki, mutta kääntyneet nurinpäin?
Ja kädet varmaan menosuuntaan pystyssä?
Olet varmasti unelmatyöntekijä. Sitten kun vielä tekisit kaikki työtkin mukisematta unten mailla niin hyvä tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyspalvelujen rappio on surullinen tosiasia.
Samoin kehitysvammalaitosten vähyys
Mun mies ahmii öisin unissaan. Nukkuu siis samalla selvästi. Myös yrittää p4nn4 unissaan. Keran lähti ulos seisomaan univaatteissa talvella. Heräsin siihen, kun oli niin kylmä. Nämä lisääntyy hänellä aina, kun stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Oliko kuinka rankka edellinen ilta?
Luultavasti yhtä rankka kuin tämä iltakin.
Olin kerran työmatkalla ja nukuttiin tosi pienessä hotellissa. Kuulin yöllä ääntä naapurihuoneesta, jossa työkaverini nukkui, ja että hän lähti johonkin. Kohta kuulin, kun auton ovia paiskottiin pihalla. Tunnistin, että oli meidän työautosta kyse. Oli jo valmiiksi ollut olo että mitähän ihmettä tapahtuu, mutta vedin takin yöpaidan päälle ja menin ulos vähän kyselemään että mikä meininki. Työkaveri siellä istui ratissa näköjään yrittämässä ajaa jonnekin ja tuijotti tyhjyyteen. Kun vähän puhuttelin ja toistelin hänen nimeään, vähitellen alkoi tulla pois unesta. Oli vaan ihan pihalla sen jälkeenkin, ei muistanut missä ollaan ja miksi ja ei suunnilleen ensin pystynyt hahmottamaan, että ollaan ihan Suomessa. Hän oli jopa vähän itkuinen ja hädissään ennen kuin orientoitui.
Oli työkaverin ensimmäinen unissakävely, ja hänellä ei ole mitään mt-ongelmia tiedossa. Erittäin skarppi ammattilainen päiväsaikaan. Aika pelottavaa, että yhtenä yönä voi vain lähteä ja ruveta yrittämään autolla ajoa. Otin sitten auton avaimet omaan huoneeseen loppureissun ajaksi, mutta miten kotona voi piilottaa auton avaimet itseltään, jos ei voi mistään tietää että juuri ensi yönä alkaa tapahtua?
Oi voi. Isoäiti selvästi anonyyminä :D
Tai oli minulla kengät töistä lainattuna!
Mutta ne olivat pelkät tohvelit!t.ap