Koiran muistin heikkeneminen - kokemuksia tai vinkkejä

Ei oikeastaan mitään vinkkejä, mutta dementikkokoira on joskus meilläkin ollut. Oltiin muutettu noin 4v ennen muistioireiden alkamista, ja homma alkoikin sillä, että koira, joka oli AINA pysynyt omassa pihassa ja katseen alla, lähtikin iltaisin pois pihasta. Oli menossa AINA sinne vanhaan kotiin (matkaa noin kilometri ja rauhallista maaseutua, niin ei ollut sinänsä vaarassa). Syömisen kanssa tuli ongelmia, ei siis syönyt enää hyvin. Säilyi kyllä ystävällisenä ja rakastettavana loppuun asti, mutta oli selvästi usein hämmentynyt. Siihen aikaan ei mitään hoitoa olisi ollut isolla rahallakaan tarjolla, joten vaan pyrittiin tekemään asiat silloin, ettei koira joutunut koskaan mihinkään vaaraan.

Meidän perheen koiralla oli dementia. Lievää oireilua oli siitä 12v---> .

-Alkoi sillä, että eksyi tutuilla lenkeillä (normaalisti lähti aina tietyssä kohtaa kotiinpäin, vanhana vain haahuili tietämättä mihin mennä. Kokeilin kerran seurata koiraa mihin tämä menee. Kierreltiin sinne tänne vailla päämäärää ja lopulta mentiin minun ohjaamana kotiin)

- ruokahalu kasvoi, eli unohti varmaan syöneensä

- luuli välillä sormea purutikuksi. Se oli aina saanut samanlaisen purutikun syötäväksi ja joskus jos sormi oli sen nenän edessä niin nappasi kiinni (onneksi ei lujaa, puruvoima oli aika heikko vanhana)

- Viimeiset puoli vuotta vaelteli sinne tänne. Saattoi seistä esim. nurkassa 20 minuttia tietämättä miten pääsee pois. Kerran juoksi peiliä päin tutussa paikassa kun luuli, että siitä pääsi eteenpäin. Öisin vaelsi aikansa ennekun väsymys voitti

Oli kyse kissasta tai koirasta,vanhana heille tulee samat vaivat ja taudit kuin ihmisille. myös sairastuvat dementiaan. Ole armolinen ,jos vanha koira/kissa,ymm eläin ja ongelmia,vie viimeselle piikille.Älä itsekästä syistä pidä kiinni siitä.

Vierailija kirjoitti:

Oli kyse kissasta tai koirasta,vanhana heille tulee samat vaivat ja taudit kuin ihmisille. myös sairastuvat dementiaan. Ole armolinen ,jos vanha koira/kissa,ymm eläin ja ongelmia,vie viimeselle piikille.Älä itsekästä syistä pidä kiinni siitä.

Itsekästä on myös viedä piikille vanha koira, jolla on normaaleja vanhenemiseen kuuluvia vaivoja, jos koira pääsääntöisesti voi hyvin.

Meillä oli vanha collie, joka viimeiset 2 vuotta oli kuuro ja lähes sokea. Nivelkulumiin söi lääkkeitä, mutta muutoin oli pirteä. Vanhemmiten alkoi kaivata enemmän syliä ja kosketusta, mutta vielä lähes sokeana ja täysin kuurona katse oli palvova ja ruoka maistui. Lenkit lyhenivät, mutta puoli kilometriä tutussa ympäristössä meni hyvin ja huomasin, miten hän nautti. Hajuaisti nimittäin toimi. Tuntui pahalta aina jos joku sanoi, että miten te vielä pidätte kuuroa ja lähes sokeaa vanhaa koiraa. Miksei olisi pidetty? Hän kuului meidän perheeseen. Eihän ihmistäkään piikille viedä, kun keho alkaa rapistua. Lopulta collie sai 16-vuotiaana halvauksen nukkuessaan, vietiin saman tien päivystykseen ja päästettiin vihreille laitumille.

Entä jos alkaisit antaa ruoan aina vasta ulkoilun jälkeen? Lisäisin myös pissatuskertoja. Jos käytte normisti esim. 3 x päivässä ulkona, niin lisää 2 pelkkää nopsaa pissakertaa. Eli muuten normikävelyt ja lisäksi nuo nopsat pissatukset. Rakon pidätyskyky heikkenee joka tapauksessa iän myötä. Ruokaa voisi antaa esim kongasta jos muutoin sopii käyttää kongaa. Silloin ruokailu kestää pidempään ja vatsa täyttyy hitaammin. Voi antaa osan kupista ja osan kongasta. Kongaan voi laittaa kovia raksuja, pehmeitä raksuja, kotiruokaa je. Se on myös helppo puhdistaa kun ei osta liian isoa kongaa.

Paras on lopettaa tuollaiset sairaat koirat ajoissa. Eipä niistä ole iloa enää kellekään. Reippaasti vaan nyt piikille! ❤️

Vierailija kirjoitti:

Entä jos alkaisit antaa ruoan aina vasta ulkoilun jälkeen? Lisäisin myös pissatuskertoja. Jos käytte normisti esim. 3 x päivässä ulkona, niin lisää 2 pelkkää nopsaa pissakertaa. Eli muuten normikävelyt ja lisäksi nuo nopsat pissatukset. Rakon pidätyskyky heikkenee joka tapauksessa iän myötä. Ruokaa voisi antaa esim kongasta jos muutoin sopii käyttää kongaa. Silloin ruokailu kestää pidempään ja vatsa täyttyy hitaammin. Voi antaa osan kupista ja osan kongasta. Kongaan voi laittaa kovia raksuja, pehmeitä raksuja, kotiruokaa je. Se on myös helppo puhdistaa kun ei osta liian isoa kongaa.

Ei mitään isoja muutoksia vanhoille koirille. Jos ruoka on aina annettu ennen lenkkiä, niin kannattaa säilyttää tuttu tapa. Ravitseva ruoka on tärkeää. Sitten kun se muisti alkaa mennä, koiran ruokahalulla usein heikkenee.

Meillä on 6 hännänheiluttajaa talossa. Ihmiset kyselleet vuosien varrella, miten meidän vanhatkin koirat olleet niin menossa mukana. Ne ovat saaneet olla lauman mukana ja noudattaa arkirutiineja ja viettää stressitöntä elämää.

Meillä oli myös vanha koira, joka teki samaa kuin tässä joku mainitsi, että saattoi seistä katselemassa nurkkaan/seinään, kun ei muistanut että piti kääntyä. Sitten jos sen kävi kääntämässä, se jatkoi haahuilua. Oli sokea ja lähes kuuro, mutta ruoka maistui ja hitaasti vaaputtiin kävelyllä ja nenällään koira luki postia. Varmaan hajuaisti toimi kuitenkin.

Se myös meni kupille tai eteiseen, muistamatta että juuri on syöty tai juuri on käyty ulkona. Tietysti ne olivat niitä sille mieluisia asioita, joten ymmärrän, että dementoituneessa mielessä sellaiset varmaan ovat niitä mihin vaistomaisesti haluaa hakeutua... ehkä.

Koira tuli syliin lellittäväksi ja toi leluakin leikittäväksi vanhasta tottumuksesta, vaikka varsinaista leikkimistä ei enää oikein ollut, vähän vaan liikuttelin solmupalloa siinä kun lelu oli koiran suussa ja hellästi "retuutin" lelua, kuten oltiin tehty 15 vuotta. Vasta kun ruoka (tai no ei ehkä pelkkä ruokanappula, vaan koiran omat super-herkut, kinkkuleikkele ja juusto) ei enää maistunut, vein piikille.