Lue keskustelun säännöt.
Hukkaan heitetty nuoruus/elämä ja siitä aiheutuva ahdistus
29.09.2021 |
Oon pian 25 ja harmittaa suuresti, kun en lähtenyt lukion jälkeen opiskelemaan kunnollista korkeakoulualaa. En myöskään nauttinut elämästä tarpeeksi (matkustellut, bilettänyt, harrastanut irtoseksiä jne.) Mietin että voisikohan vielä tehdä jotain tuollaista elämässä
Kommentit (12)
Hyvin ehdit toteuttaa kaiken. Ala lukea pääsykokeisiin ja keväällä hae opiskelemaan. Ehdit jo ennen sitä tehdä ekan reissun ja irtosuhteitakin varmasti löytyy, jos sellainen kiinnostaa. Monilla elämä vasta alkaa tuossa iässä, kun alkaa olla varaa ja uskallusta toteuttaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 25 ja en ole vielä mennyt korkeakouluun. Takana vain lukio. Enkä ole elänytkään kovin paljon, työskennellyt lähinnä. Mutta vielä on aikaa :)
Lähde Phuketiin pariksi viikoksi ja mieti sitten uudestaan että oletko elänyt riittävästi :)
Aikaa on ja aikaa ei ole. Huomenna voit jäädä auton alle ja neliraajahalvaantua.
Siis aloita elämä jo tänään, iästä riippumatta.
Itse tein töitä, enkä elänyt noilla kriteeteillä (matkustelu, irtoseksi, biletys). Vanhempana tajusin, että minulle nuo eivät elämää olisi olleetkaan - vaan mitä elin, oli minun elämää ja se meni hyvin ja minun arvojeni mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat elää tapahtumarikasta elämää niin miksi olet täällä palstalla? Me jotka täällä olemme olemme luovuttaneet elämämme suhteen jo kauan sitten. T: N36
15 vuotta vielä tehokasta aikaa työelämässä, eli ennekuin työnantajien epävirallinen parasta ennen päivämäärä tulee vastaan. Toki niin nyt että löytyy 25v korkeassa iässä pari korkeakoulututkintoa ja muutama vuosi tarkalleen sopivaa alan kokemusta ja haetun tehtävän osaamista. Ja suosittelijoina merkkihenkilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljeni meni yliopistoon 27-vuotiaana, valmistui 31-vuotiaana ja meni sitten naimisiin ja perusti perheen. Siihen saakka eli huoletonta nuoren elämää ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Mikä sinua estää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit hyvin vielä pyrkiä opiskelemaan korkeakoulualaa. Mutta tuo sinun "nauttinut elämästä" kannattaa hylätä ja unohtaa.
Huoletonta bilettämistä ei varmaan vähään aikaan ole mahdollista harrastaa, sen verran epävakaa tautitilanteen kehittyminen vielä on. Jäljelle jää opiskelu, mutta sehän on järkevintä muutenkin. Tavoite siis sinne korkeakouluun.
Ei yli 25-vuotiailla ole elämää. Keskity sinä vain istumaan kiikkutuolissa ja mieti missä vietät iäisyytesi.