Mikä lukihäiriö lapsellani on?

Vaikea sanoa, voi varmaan johtua monestakin asiasta. Onko vilkas? Onko tarkkaavaisuusongelmaa?



Mun 6 v on samantyyppinen, mutta toki vasta opettelee lukemaan ja kirjoittamaan, joten ei voi ihan verrata. Hänellä siis SI-häiriö ja adhd-piirteitä.

Meidän kakkosluokkalaisella vastaavaa, mutta en vielä viitsi tehdä mitään, odotan että itse huomaa virheensä kunhan taidot vähän kehittyy. Laitan kyllä lukemaan kirjoittamansa tekstit ja silloin yleensä huomaa suurimman osan virheistä. KAikki kaksoiskonsonantit meinaa jäädä pois ja osa vokaaleistakin. Vaiva vähenee kun huomauttelen tarkkuudesta.



Meidän 9 v pojalla on "oikea" lukihäiriö, vasta opettelee lukemista tavuttamalla ja välillä sanoo kirjaimet ensin erikseen ja sitten liuttaa sanan lopun ja usein myös arvailee. Vaivalle ei ole löytynyt nimeä vaikka on käynyt lukiterapiatutkimuksissa ja saa nyt vihdoin lukiterapiaa viikon tunnissa. Kesti melkein kaksi vuotta ennen kuin sain asiantuntijat tajuamaan että pojalla on kirjainten oppimisessa ongelmia. Poika kävi siis tutkimuksissa, mutta mitään tarkkaa syytä ongelmille ei löydetty ja alkuun ei löydetty testeillä edes ongelmaa, vaikka sen kyllä olin äitinä jo nähnyt olevan olemassa.

ei ole ylivilkas eikä hänellä ole tarkkaavaisuusongelmaa. Hän on pohdiskelevaa tyyppiä.



Psykologille on vuoden jonot, kuuleman mukaan. Erityiope on sitä mieltä, ettei häntä vielä kannata edes tutkia.



Mielenkiintoista ettei aina edes asiantuntijat osaa nimetä...?



ap

Yleensä piirre kulkee suvuittain, voi vaihdella lievästä vaikeaan. Vaikuttaa ihan luki-häiriöltä, lapsesi hahmottaa varmaan sanat mielessään oikein muttei huomaa virheitään kirjoituksessaan. Lukemisen hitaus myös viittaa lukiin.

Osaako poika tavuttaen löytää kirjoitusvirheensä? Jos osaa, niin lukivaikeus on todennäköisesti lievä ja oppii harjoittelun avulla kompensoimaan sitä. Erityisopettaja ei koskaan virallisesti diagnosoi vaan diagnoosin voi saada vain psykologilta. Erityisopettaja kuitenkin antaa "oireenmukaista hoitoa" vaikkei virallista diagnoosia olisikaan. Pyydä palaveria ja kysy kotiharjoitteita. Erityisopettajan lausunto riittää erityisjärjestelyihin esim. ylioppilaskirjoituksissa.

minun isäni, joka on jo yli 70 v, on kertonut, että hän kirjoitti Epygti jne. Mutta tämän enempää ei tarina kerro. Isälläni on myös hankala hahmottaa kuulemaa, mutta tätä piirrettä ei pojallani ole.



Eli vastaus on, ettei kenelläkään ole ainakaan pahaa ei vaikeaa lukihäiriötä.



Kuulisin muuten myös mielelläni, mitä minä voisin kotona tehdä asian parantamiseksi? Kesälomalla poika luki Harry Potterin ja maksoin siitä runsaskätisesti, mutta kun koulu alkoi, ei hän ole suostunut enää mitään lukemaan mistään maksusta.



ap

Erityisope ilmeisesti tavuttaa hänen kanssaan ja minäkin huomaan, että aina jos lukeminen on vaikeaa tai kun pyydän häntä lukemaan kirjoittamansa sanan kysyen onko se oikein, niin hän aina tavuttaa sen. Ja löytää toki virheensä, mutta ei nopealla katsomalla.



Eli lukihäiriö ei siis korreloi äidinkielen osaamisen kanssa muulla tasolla? Kerta poika sai kympin äidinkielen kokeesta ja opettaja sanoo, että poika ymmärtää monimutkaisetkin asiakokonaisuudet.

Kysyn tätä sen takia, että minä olen aikuiskouluttaja ja huomaan selkeästi lukihäiriöiset opiskelijani. Koko kielioppi on heillä epäselvää.



ap

Luki ei parane, kuten varmaan tiedätkin, mutta lapsen olisi hyvä saada apukeinoja koulunkäyntiin ja oppimisen tapoihin ja niiden tunnistamiseen. Käy esim. Heron sivuilla, siellä paljon hyödyllitä tietoa lukista. Samoin kirjallisuutta aiheesta on saatavilla paljon.



Hyvä, että lapsesi on jo erityisopettajalla, saa varmaan jo sieltä keinoja selvitä ja tukea. Itsetuntemuksen kannalta tieto, onko luki vai ei, on tietysti tärkeää.

että kaksoiskonsonantit jäävät helposti pois ja lukemaanoppiminen on hitaampaa. Myös hitaat lukijat usein ymmärtävät lukemansa eivätkä tee kielioppivirheitä.



Lukemiseen kannattaa panostaa. Kokeilkaa vaikka simultaanilukemista (aikuinen ja lapsi yhteen ääneen) tai sitä että luette vuorotellen rivi kerrallaan, niin lukemisesta ei tule liian puuduttavaa ja juonta on helpompi seurata.

koska lapsi todellakin ymmärtää lukemansa ja hänellä ei ole mitään ongelmia matikan kirjallisissa tehtävissä. Ongelma ei ole niinkään lukeminen, vaan kirjoittaminen.



Etsin tieto Heron sivuilta. Suurin ongelma on lapsen itsensä motivoiminen...



ap

Kaikkia lukihäiriö-epäilyjä ei koulussa pystytä tarkasti diagnosoimaan eikä ole tarvettakaan, koska useimmat lukihäiriöiset pärjäävät koulun omin tukitoimin (erityisopetus, tukiopetus, muut järjestelyt). Koulussa työskentelevänä psykologina minulle tulee paljon luki-epäilyjä tutkimuksiin, mutta useimmiten opettajat ja joskus vanhemmatkin ovat jo etukäteen tietoisia lukiongelmista eikä niiden tutkituttaminen psykologilla tuo aina kovin paljoa uutta tietoa. Varsinkaan lieviä ongelmia eivät aina testitkään tuo esiin ja sitten ihmetellään, eikö ongelmaa olekaan. Yleensä vain laajempia, monen eri oppimisen alueen ongelmia ja epäselviä oppimisongelmia omaavat oppilaat tutkitaan, koska he hyötyvät enemmän tarkasta selvittelystä sopivien tukitoimien suunnittelemiseksi. Lukivaikseuksista oppilasta kun pystyvät erityisopettajat ja luokanopettajat nykyään yleensä hyvin auttamaan. Pyydä vain apua erityisopettajalta, on hänen työtään löytää oikeat apukeinot lapsellesi.

vaivalle annettaisiin nimi? Meidän pojan häiriötä ei tutkimuksissa edes löytynyt vaikka ei edes 9 v osaa lukea kuin tavuttamalla ja tulee paljon virheitä ja kirjainten oppiminen oli yhtä tuskaa ja kesti sekin melkein 2 vuotta ja aina ne kääntyy ties mitenpäin ja tavut lukee väärässä järjestyksessä jne.

t. ed. kirjoittaja jolla tytöllä ja pojalla ongelmia lukemisessa/kirjoittamisessa.

miksi lapsi täytyisi todeta lukihäiriöiseksi? Se ei muuta koulun käytäntöjä ainakaan minnekään. Erityisopetusta saa ihan ilman diagnoosia, ja tämä asiahan on jo kunnossa. Ylioppilaskirjoituksiin on vielä pitkä matka, siellä siitä diagnoosista on hyötyä.

Eri pulmiin tietty erilaiset harjoitteet tukemaan opetusta. Erityisope kyllä varmasti tietää!

ei tänne.



Mulla on lukihäiriö, ei vakava mutta esim kaksoiskonsonantit olivat vaikeita.



Olin tukiopetuksessa mutta vuosia myöhemminkin esim. kieltenopettajat ovat kysyneet onko mulla lukihäiriö.



Eli vaikka kyseessä olisi "lievä" lukihäiriö, on siihen puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.



Meidän 4-vuotias poika on testattu puheterapiassa mahdollisien lukihäiriön takia jo nyt tässä vaiheessa, jotta asiaan voidaan puuttua mahdollisiman aikaisin! (Lukihäiriöstä ei ollut viitteitä)