Mikä mussa on vikana?
Kun menin ala-asteelle, ystävystyin heti yhteen mun luokkalaiseen tyttöön. Mua ja sitä tyttöä pidettiin outoina. Sitten tämä tyttö löysi uusia kavereita, ja mä jäin kokonaan yksin joskus neljännellä luokalla. Yritin olla muiden meidän luokkalaisten tyttöjen kanssa, mutta ne oli mulle tosi ilkeitä. No se sitten johti siihen että nää tytöt kiusasi mua päivittäin. En halua kertoa millä tavoilla koska mua hävettää. Nyt kun menin seiskalle, niin asiat vaan pahenee. Kaikki vihaa mua. En jaksaisi käydä edes koulussa. Vanhempiakaan ei kiinnosta mun elämä ja ne on aina vaan töissä..
Kommentit (36)
Ehkä et vaan kasvanut niiden mukana, joskus kaverit muuttuu erilaisiksi.
Kukaan tuskin vihaa sua. Teidän ikäiset toimii ilman järkeä, sen tajuat myöhemmin. Ole just sellainen kun haluat olla ja teet mistä tykkäät. Kannattaa jutella aikuisille ettei tunnu niin kauhealta! Se menee ohi.
Vierailija kirjoitti:
Katso peiliin ja mieti. Ei ketään kiusata ilman syytä.
Puhut lapselle näin?
Täällä on kyllä todella järkyttävän ilkeää porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso peiliin ja mieti. Ei ketään kiusata ilman syytä.
Puhut lapselle näin?
Ap sanoi olevansa yläkoululainen eli ei mikään lapsi enää
Oletko puhunut vanhempiesi kanssa ja kysynyt, eikö heitä kiinnosta. Aloita nyt siitä, että saisit selvää onko vanhemmat oikeasti neuvottomia, välinpitämättömiä, onnettomia keskenään tai työpaikalla vai mistä on kysymys. Oletko itse yrittänyt ottaa heihin myönteistä kontaktia vai valitatko pelkästään? Nimittäin aloituksesi vaikuttaa hiukan siltä, että olet tottunut hakemaan huomiota valittamalla. Ei ole syytös, tosi moni lapsi tekee niin nykyisin ja heidät on suorastaan kasvatettu siihen. Mutta asiasta kannattaa pyristellä eroon.
Eikö elämässäsi ole mitään hyvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso peiliin ja mieti. Ei ketään kiusata ilman syytä.
Puhut lapselle näin?
Ap sanoi olevansa yläkoululainen eli ei mikään lapsi enää
Seiskaluokkalainen, 12-13 -vuotias, eli lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko puhunut vanhempiesi kanssa ja kysynyt, eikö heitä kiinnosta. Aloita nyt siitä, että saisit selvää onko vanhemmat oikeasti neuvottomia, välinpitämättömiä, onnettomia keskenään tai työpaikalla vai mistä on kysymys. Oletko itse yrittänyt ottaa heihin myönteistä kontaktia vai valitatko pelkästään? Nimittäin aloituksesi vaikuttaa hiukan siltä, että olet tottunut hakemaan huomiota valittamalla. Ei ole syytös, tosi moni lapsi tekee niin nykyisin ja heidät on suorastaan kasvatettu siihen. Mutta asiasta kannattaa pyristellä eroon.
Eikö elämässäsi ole mitään hyvää?
No niillä ei ole koskaan aikaa mulle. Jos haluun jutella, ne ei ehdi. Viikonloppusin ne tekee kahdestaan kaikkea kivaa kun tarvitsevat kuulema kahdenkeskeistä aikaa. Arkena oon melkein aina yksin kotona. Läksyissä ne ei koskaan ehdi auttaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani sinun puolestasi. Sinussa ei varmasti ole mitään vikaa! Kiusaaminen ei ole kiusatun vika.
Kiusaaminen on ryhmäilmiö, eli sitä syntyy sellaisessa porukassa, jossa kiusaaminen hyväksytään. Kiusaamiseen pitää puuttua koko ryhmän käytökseen puuttumalla ja se on opettajan tehtävä. Oletko kertonut kiusaamisesta koulussa? Entä kotona? Kannattaa puhua, vaikka se pelottaisi.
No koulussa yhet mun luokkalaiset kerran kerto opelle. Ne kiusaajat joutu puhutteluun kerran mut ei se auttanut mitään.
Menet karateen ja kun seuraavan kerran kiusaavat lyöt nenän poskelle. Eiköhän lopu.
Kiusaaminen on aina kiusaajan vika. Vaikka kiusaajia olisi miljoona ja he kaikki kiusaisivat yhtä ihmistä, niin vika silti on niissä kiusaajissa, ja se kiusattu on viaton eli syytön kiusaamiseen.
Kerro asiasta jollekulle: vanhemmille, jollekin sukulaiselle tai vaikka kouluterveydenhoitajalle. Minua kiusattiin koulussa aikoinaan. Nyt ymmärrän, että elämäni olisi ollut paljon helpompaa, jos olisin puhunut kiusaamisesta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Enkä tiiä onko tää normaalia, mut esimerkiks kerran ku meillä oli luokkaretki ja mentiin sellasen sillan päältä, niin ehkä 10 sekuntia olin varma että nyt hyppään siltä sillalta alas. Se luokkaretki oli muutenkin ihan kauhea. Mun kiusaajat veti mua hiuksista ja piilotteli mun tavaroita toisilleen jne. ap
Ne taitaa savustaa sua ulos porukasta. Usko pois, nuo jutut unohtuu kyllä aikanaan. Sulle on aivan varmasti useampikin kaveri siellä koulussa. Puhu jollekin aikuiselle koulussa. Kyllä sä huomaat kenelle aikuiselle voit mennä juttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ne taitaa savustaa sua ulos porukasta. Usko pois, nuo jutut unohtuu kyllä aikanaan. Sulle on aivan varmasti useampikin kaveri siellä koulussa. Puhu jollekin aikuiselle koulussa. Kyllä sä huomaat kenelle aikuiselle voit mennä juttelemaan.
No en mä enää oo halunnut olla niitten kaveri. Ne ei silti jätä mua rauhaan.
Hommaa oikeusturvavakuutus ja haasta käräjille. Saattaa Teppopetterin vanhemmilta hymy hyytyä, kun haaste kopsahtaa postiluukusta.
Vierailija kirjoitti:
Enkä tiiä onko tää normaalia, mut esimerkiks kerran ku meillä oli luokkaretki ja mentiin sellasen sillan päältä, niin ehkä 10 sekuntia olin varma että nyt hyppään siltä sillalta alas. Se luokkaretki oli muutenkin ihan kauhea. Mun kiusaajat veti mua hiuksista ja piilotteli mun tavaroita toisilleen jne. ap
Älä anna kiusata sinua. Tiedätkö, joskus auttaa vaan se että kohtaat nämä mulkerot, ketkä tekee tätä sinulle. Älä alistu.
Mitä sulla on menetettävää, jos kerran ovat jo nöyryyttäneet sinua. Anna mennä vaan ja sanot rohkeasti miltä tuntuu. Ja vaadit aikuisia auttamaan tilanteessasi.
Koko elämäni ollut vähän sama ja ihmetellyt mikä minussa ärsyttää kaikkia. Aluksi tutustun hyvin ja menee hyvin mutta yhtäkkiä olenkin yksin. Myöhemmin kun diagnosoitiin add ja kaksisuuntaisuus niin ymmärsin että olen vain liian erilainen. Jos sulla olisi jotain samansuuntaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tiiä onko tää normaalia, mut esimerkiks kerran ku meillä oli luokkaretki ja mentiin sellasen sillan päältä, niin ehkä 10 sekuntia olin varma että nyt hyppään siltä sillalta alas. Se luokkaretki oli muutenkin ihan kauhea. Mun kiusaajat veti mua hiuksista ja piilotteli mun tavaroita toisilleen jne. ap
Älä anna kiusata sinua. Tiedätkö, joskus auttaa vaan se että kohtaat nämä mulkerot, ketkä tekee tätä sinulle. Älä alistu.
Niitä on viisi ja mua yksi, en pysty siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sulla on menetettävää, jos kerran ovat jo nöyryyttäneet sinua. Anna mennä vaan ja sanot rohkeasti miltä tuntuu. Ja vaadit aikuisia auttamaan tilanteessasi.
No voisin mä, mut ei se viimeksikään auttanut. ap
Olen pahoillani sinun puolestasi. Sinussa ei varmasti ole mitään vikaa! Kiusaaminen ei ole kiusatun vika.
Kiusaaminen on ryhmäilmiö, eli sitä syntyy sellaisessa porukassa, jossa kiusaaminen hyväksytään. Kiusaamiseen pitää puuttua koko ryhmän käytökseen puuttumalla ja se on opettajan tehtävä. Oletko kertonut kiusaamisesta koulussa? Entä kotona? Kannattaa puhua, vaikka se pelottaisi.