Lue keskustelun säännöt.
Että en kohta jaksa mitään...
12.11.2009 |
Lapset sairastaa possua ja asumme perähikiällä. Päiväkausiin he eivät ole oikein syöneet mitään ja nyt toiselle voisi maistua pizza.. Noh, mies tulee työstään varmaan kymmennen pizzerian ohi, mutta arvatkaa käykö hän hakemassa? No eihän se jaksa, kun väsyttää, kun pitää työssä käydä. En jaksa miestä, että sille kaikki on niin vaikeaa. Itse olisin tyytyväinen jos saisin lapset nyt syömään edes jotain, mutta toinen näköjään ajattelee vain siltä kantilta, onko hänelle asiasta vaivaa.
Kun toista lasta piti käyttää lääkärissä, mies tuli kyllä mielellään kesken päivän töista kotiin. Mutta arvatkaa, kun illalla palasin lapsen kanssa, oliko todellakaan tehnyt muuta kuin ollut sitten tasan lapsen television äärellä ja kaikki hommat odottivat minua, ruoanjämät pöydällä jne. Tällaisessa loppuu kyllä oma veto kokonaan, kun yöt valvoo ja päivät yrittää hoitaa lapsia ja pitää edes jossain kunnossa asunnon. Ja en puhu nyt mistään ylisiisteydestä, vaan ihan puhtaista vaatteista, ruoka-astioiden pesusta jne.
Plääh, kahvipaussin paikka oli nyt ja kun ei ole noita läheisiä ystäviäkään, joille asioista valittaa, niin aihe vapaahan se kutsuu. Kiitos kuuntelemisesta!
Kommentit (8)
Kertokaahan vinkkejä, saako muuttumaan millään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että MITÄ töitä toivoisi hänen kotona tekevän, voisi tehdä jos on tekemisen halua ylipäänsä... Meillä ainakin niin, vaikka mies ihan mielellään tekee, mutta ei vaan osaa itse "nähdä" mitä töitä pitää tehä. (eiks oo käsittämätöntä, naiset :D) Kun sanon että voisko vaikka mun jossain poissa ollessa esim ripustaa pyykit ja tyhj tiskikoneen niin kyl se ne tekee... Itelle vaikeeta, kun en mielellään käskytä kuin joku pomo ;)
Suurin syypää meillä kuitenkin oikeasti miehen yliraskas yrittäjän työ, joka vie n.12 tuntia päivässä ja yöunet. Sentään jaksaa viedä ja hakea lasta koulusta ja hoidosta kun pyydän ja muutenkin tekee joskus jotain pientä pyydettäessä. En kuitenkaan joka ikinen kerta jaksaisi muistuttaa että astiat voi laittaa tiskikoneeseen asti ja jogurttipurkin kiikuttaa sohvalta roskikseen.(huokaus)
Täytyy kuitenkin sanoa että lapsi hänelle kyllä merkkaa paljon, ja se pizza jäisi hakematta vain siitä syystä, että hän ei ajattelisi koko asiaa - mutta ajaisi sitten heti uudestaan sitä hakemaan. Pyydettäessä...
Tsemppiä sinne - noita hetkiä tulee aina sillointällöin. Meillä syntyy keskustelu ja myötätuntoa vasta kun olen täysin poikki ja itkeä pirautan :-(
Omani pitää itsestäänselvyytenä, että tekee parhaansa, että perhe voi hyvin!
Tuossa ap:n tapauksessa toisi meille pizzat varmaan kaikista niistä kymmenestä pizzeriasta :)
että tuo pizzan sieltä ja sinä olet tilannut ne valmiiksi.
Miehesi sitten nappaa kotimatkallaan ne mukaansa.
Laitat vielä viestiin, että kotiin ei ole tulemista, jos ei tuo. Lapset ei ole syöneet mitään ja nyt pizza kelpaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan kohta itsekin mennä unille.
Tuohon vaan sanoisin, että miehelleni ei paljoa sanella eli käskytys ei toimi lainkaan. Jos sanon, että hae pizza kun olen tilannut, miehen korvissa tuollainen on vaan määräilyä ja sitä ei siedä. Tai jos hän itse mässyttää jotain illalla sohvalla ja sanon, että vie roskat roskiin, niin ei todellakaan vie piruillessakaan. Eikä se jaksa paljoa muutakaan, ymmärrän kyllä että ruumiillinen työnsä on raskasta ja aikaisin nousee työhön ja teenkin normaalisti kaiken mitä voin ja jaksan, ettei hänen tarvitse kotona tehdä muuta kuin olla möllöttää. Mutta nyt on hiukka poikkeustilanne, kun tuntuu ettei itsekään ole edes nukkunut viikkoihin, alkaen tavallisesta flunssakaudesta possuun ja lapset on niin "ihania" että peräkkäinhän he sairastaa eikä tasan yhtä aikaa. Vaan onneksi olen itse kunnossa, se vielä puuttuisi (koputtaa puuta)... :)
Ilmoitti se nyt sentään, että hänellä on kauppaan omaa asiaa, joten voi ostaa sieltä pakastepizzat, ei toki sama asia kuin uunituore pizza, mutta toivotaan että muksuille uppoaa. Eivät ole kaupan valmisruokien ystäviä.
ap
Sympatiat sulle!!
Mä en ikinä kattelis tommosta menoa. Mä voin olla kotiäiti, mutta mikään kotiorjan en ole!! Kotiäitinä olo vastaa kahta normityötä (terveisin Dr.Phil ;)).
Mun mies tekee kotona paljon. Tai sanotaanko näin, että tekee lasten kanssa paljon sillon, kun haluan siivota kunnolla. Mä olen se omituinen palstailija, joka RAKASTAA siivoamista :).
Mutta kyllä mies itsekin putsailee paikkoja, laittaa pyykkejä ja tekee ne ns miehiset työt talossa.
Lisäksi ulkoilee lasten kanssa ja herää yöllä meidän 4kk pojan kanssa lähes joka yö...
Kyseessä ei ole käskyttäminen, vaan tekee vapaaehtoisesti. Hän kokee huonoa omaatuntoa siitä, että tekee pitkää päivää toisella paikkakunnalla, ja yhdistysasiat vievät paljon aikaa viikonloppuisin.
mun mies aika samanlainen...