Liian takertuva 1v?
Poika on vuoden vanha ja syntymästään lähtien on ollut samanlaista; rauhoittuu ja viihtyy vain sylissä, nukkuu vain jos on äidin kainalossa tai äitiin muuten kosketuksissa koko ajan, ei viihdy hetkeäkään itsekseen.
Tämä on kolmas lapsemme, mutta silti ihan ihmeissään ollaan, kuinka lapsi voi olla noin takertuva? Tiedetään, että lapsilla on näitä eroahdistuskausia ja lapset tarvitsevat paljon syliä ja läheisyyttä, mutta pojalla tämä menee jo hieman liiallisuuksiin, fyysisessä kosketuksessa pitäisi olla koko ajan eikä esim. isä kelpaa lainkaan!
Apuja ja vinkkejä siis kaipailen, tämä ongelma häiritsee jo nyt pahasti esim. yöunia (äiti ei pysty nukkumaan kuin tietyssä asennossa, koskettaen poikaa koko ajan, ja poikaa, joka herää heti, jos äiti siirtyy kauemmas nukkumaan tai ottaa käden pois pojan selän päältä!)
Poika on saanut paljon huomiota ja läheisyyttä, joten siitä ei ole kyse, vaan siitä, että mikään läheisyys ei riitä! Äiti haaveilee pääsevänsä joskus yksin vessaan, ilman että poika istuu sylissä...
Kommentit (3)
lapsen lähettyviltä, siis ihan fyysisesti eri paikassa? ´Miten lapsella silloin menee isän/muun hoitajan kanssa? Jos et ole, kokeilkaa, voi olla että kun et ole paikalla, isäkin alkaa kelvata.
Ja olen nauranut neuvolassakin itseäni että kun noita "vanhempia" lapsia pitää niin isoina -vaikka ei ole kouluikäsiä. Tarttee varoa ettei vaadi niiltä liikaa.
Ja vauva on ihan omasta syystä vastaavasti vauva: pukeutuminen ihan tyyliä VAUVA ja tuttipullon kanssa ollaan 2 kk myöhässä isompiin verrattuna. Ne joivat mukista ja taikamukista näin 8 kk ikäsenä! :D
Samaten olen kotona paljon vauvan kanssa kahden. Isommat on muutaman kerran viikossa tarhassa ja olin ajatellut että mennään uimaan mutta ollaan mökkiydytty kotiin nauttimaan hiljasuudesta. Luksusta!
Kahta ensimmäistä olen enempi opettanut toimimaan pienenä itsekseen ja tämä kolmas on ihan laumaantunut meihin. Saan mennä vessaan itsekseni, mutta kyllä sen huomaa kun pieni etsii isompiaan heidän ollessa tarhassa jne.
Kaupungillakin olen liikkunut vauvan kanssa vähemmän kuin muiden kanssa, sekin tekee lapsesta vähän reippaamman vieraiden seurassa, vaikka kumma kyllä tämä ei vierasta ketään vaikkei viikottain kahviloissa ravata tapaamassa muita mammoja.
Minusta teidän tarttee nyt karaista vähän ja sun lähteä jonnekin vauvan luota. Ota vaikka isoimpia ja menette jonnekin kolmisteen ja isä on enempi kahden vaan sen vauvan kanssa.
Kyllä se siitä! Vaikka lapsi huutaa tunnin isän syssyteltävänä ja menet väliin niin seuraavalla kerralla huutaa 2 h koska sinä tulet sinne "apuun" ja lapsi on tottunut että tapa nukahtaa tai olla rauhoteltavana on että siihen liittyy äiti.
Iso harmi se on isälle joka kokee kerrat pettymyksenä. Ja mikä sen ihanempaa on kuin ottaa itkevä lapsi ja paijata? Minusta isätkin tarttee näitä hetkiä pienen vauvan kanssa.
Eihän mm. unikoulutkaan satuta lasta vaikka aikuisesta se huuto tuntuu pahalta, mutta vauvan tarttee nyt huutaa ja uskoa että se isä on myös häntä varten.
mutta taitaa olla ainut vaihtoehto tilanteessanne että kun poika alkaa itkeä, isä menee rauhoittelemaan ja sinä et. pidätte vaikka jonkun viikonlopun kun koko poika on isän vastuulla.