Voiko samaa alaa opiskella oppilaitoksessa uudelleen?

Typerä kysymys sinänsä. tekisi siis mieli mennä ammatilliseen koulutukseen harjoittelemaan perusjuttuja jälleen. En koe olevani tarpeeksi hyvä ammattikorkeaan vaikka sinne haluaisin.

Ap 

Ei ollenkaan niin tyhmä kysymys. Itsekin olen välillä miettinyt että voisipa kerrata ainakin joitain ihan alkeiskursseja (sellaisia missä koko asia selitetään alusta alkaen täysin uudelleen). Koko tutkintoa ei ehkä kannata kuitenkaan alkaa suorittaa uudelleen.

Niin, rakastan tuota alaa mutta valitettavasti paloin loppuun. Johtui varmaan siitä, että olin koko ajan niin epävarma teinkö oikein. Sain jopa palkankorotuksia ja ylennyksiä enkä ymmärrä miksi. Ehkä siksi koska olin niin pirun ahkera. 

Nyt haluaisin tosissani opiskella ja tehdä ihan oikeasti niitä juttuja mitä sain tehä mutta oppilaan roolissa. Tahdon, että minusta tulee loistava. Nyt olen ollut vain ihan ok eikä tietämystä oikeasti ole. Kunhan olen vain tehnyt jotain sinnepäin ja säkällä onnistunut. 

Ihan perusjututkin on kadoksissa enkä muista oppimaani enää oikein kunnolla. Ammattikorkeaan ehkä voisin mennä mutta pelkäänpä, että minut naureittaisi sielläkin pihalle. 

Saako ihminen oikeasti mennä takaisin suorittamaan ammatillista koulutustaan sitä tahtoessaan? :D vaikka onkin jo saanut paperit. 

Et pääse amikseen tuossa tilanteessa.

Riippuu koulusta. Joihinkin kouluihin hakijat haastatellaan ja voi olla, ettei sinua oteta sisään, koska ajatellaan, ettet hyödy koulusta yhtä paljon kuin joku toinen.

Opintotukea tällaiseen älyttömyyteen ei tietenkään myönnetä.

Mikset menisi ammattikorkeaan? Onhan siellä ihmisiä lukiopohjallakin, joilla ei ole vielä mitään kokemusta alasta.

Veikkaan , että pääsisi tekemään jotain tiettyjä juttuja maksua vastaan jos haluaisi.

Mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että ottaisiko joku työpaikka minut vaikka rivityöntekijäksi iltaisin auttamaan heitä mutta en vaatisi siitä palkkaa. AInoastaan voisin vain vaikka katsoa illan touhuja, tehdä mukana ja oppia perusalkeita. Opettajaa en sinänsä tarvitse mutta mieleen palautuisi itse kentällä asioita ja voisin olla avuksi kiireessä. Oliskohan tämäkään mahdollista? 

Tällöin minulla ei olisi paineita mutta ammattiylpeys olisi mukana ja saisin toteuttaa sekä tehostaa taitojani heidän tarpeidensa mukaisesti, itsekin siitä tietenkin hyötyen tulevaisuutta katsoen. 

Ap 

Sanon nyt suoraan, että restonomiksi voisin kouluttautua, siinä pääisisn alan piiriin mutta ehkä en kuitenkaan itse käytännön hommiin mitä juuri nyt haluaisin työstää sekä kehittää. Eli ehkei se ammattikorkea ole nyt se juttu. 

Voisin johonkin ravintolaan mennä ilmaiseksi töihin, mennä vain vaikka kuorimaan, pilkkomaan, auttamaan ja asettelemaan, tiskaamaan jne. Sellaista missä näkisin sivusilmällä ja hoitaisin hommia mutta ilman sitä hirvittävää painetta omasta osaamisesta. 

Ap