Miksi yksinäisyys tuntuu niin pahalle pimeänä syysiltana kävellessä ulkona?
Muuten viihdyn yksin paljon.
En varsinaisesti ole edes luonteeltani erakko. Olen vain tottunut elämään yksin ja ihan sinut asian kanssa. Toivoisin käyttäväni hyviä ystäviä joskus.
Kuitenkin käveleminen pimeänä syysiltana saa mielen niin haikeaksi. Silloin huomaan yksinäisyyden jotenkin ihan eritavalla ja se tuntuu jopa hieman pahalta. 😐
Tätä niin vaikeaa kuvailla, mutta jos siihen yhdistyy vielä se, ettei ketään vastaakaan.
Tulee sellainen herkistymä sille miten yksin todellakin tässä maailmassa. Onneksi tuo menee aika äkkiä ohi, kun pääse sisälle lämpimään.
Kommentit (4)
Voin samaistua. Enempi tuon ehkä alkusyksyllä, kun pimeyteen tottuu ja tulee talvi niin se helpottaa ainakin mulla.
Ristiriitaista tässä on se, että kuitenkaan viihtyisi iltaa sisällöltään ja tykkään ulkoilma illalla.
T.ap