Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusattu
16.08.2009 |
Hei
Jäin eilen illalla muistelemaan omia kouluaikojani ja olin koulukiusattu. Ikää on nyt 32v.
Tämä on ikuisuus kysymys, kuinka kiusaaminen saadaan loppumaan.
Tai edes vähentymään niin, ettei kiusatun elämä mene kokonaan paskaksi.
Omalla kohdallani, masennuin ja yritin monesti itsaria.
Onneksi siinä onnistumatta!
Omalla kohdalla, minusta on tullut vahvempi niiden vuosien takia, mutta kaikki ei ole niin onnekkaita!
Heidän elämänsä loppuu lyhyeen, kärsivät loppuelämänsä ties mistä muista ongelmista, koska olivat uhreja.
Osa heistä kostaa kiusaajilleen pahimmalla mahdollisella tavalla tai ulkopuolisille.
Miksi näihin ei puututa ajoissa???
Miksi osa vanhemmista ei tee mitään estääkseen lastaan, joka on kiusaaja, että hänet saisi lopettamaan kiusaamisensa?!!
Ongelmahan on kiusaajalla, jonka pitää saada kiusata. Hänellä ei kaikki ole hyvin kotonaan, koska se pitää purkaa toiseen.
Kiusaajaa ei pitäisi vain rangaista ja torua vaan hänenkin kuuluisi saada apua!
Jostakin se syy käyttäytymiseen tulee.
Minua huolestuttaa tulevaisuus kouluissa. Oma poikani on vasta 4v. mutta kouluun lähtö jo pian!
Parhaani tietenkin teen ettei hänestä ainakaan kiusaajaa tulisi. Ja toivottavasti ei uhriakaan.
Tälläista tällä kertaa... halusin vain purkaa tuntojani.
Kommentit (9)
että poika kasvupyrähdyksen jälkeen pieksi kunnolla pari pahinta kiusaajaansa. Se loppui siihen.
Kiusaajien vanhempien kannattaisi muuten sanoa lapsilleen, että joku päivä ne kiusatut kasvaa ja sylkee kiusaajiensa päälle. Kostokin voi olla aika kova.
Seurasin kesällä uimarannalla kun pari pahinta kiusaajaa ui liian keskelle jokea. Rannalla porukat vain nauroi, että ei paljon surettaisi jos hukkuisivat. Kukaan ei olisi ollut valmis menemään pelastamaan näitä sällejä.
Sitä niittää, mitä kylvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuon ikäisistä kuin ap on koulukiusattuja 95%
tuon ikäisistä kuin ap on koulukiusattuja 95%
Olipas taas hauska juttu!
Taisit olla kiusaaja?
Nyt kun olen tavannut entisiä luokkakavereita, jotka oli kiusaajia niin ei kateeksi käy niiden elämä!
Eivät ole menestyneet elämässään niin kuin halusivat tai saavuttanet niitä mitä olisivat halunneet saavuttaa!
Onneksi ei tarvitse olla tekemisissä heidän kanssaan. Ja toivottavasti heidän lapsistaan ei tule kuitenkaan kiusattuja tai kiusaajia.
-ap-
Itse olin hiljainen ja pienikokoinen poika. Kiusattu (hakattu/tönitty) koska en koko kouluaikana ollut 3 kokonaista vuotta samassa koulussa aina muutettiin.
Kiusaaminen onneksi loppui kun 9 luokka päättyi.
Itse tosin en ap ole edes katkera noille kiusaajilleni. Pidetään ne omat kävyt vaan omalla laatikolla.
#3
No ihan vaan heh heh itsellesi ap
#3
Vai tarkoititko olevasi numero 4?
En sinulle tietenkään nauranut! Tuo kommentti vain oli niin outo heitto.
Ja totta puhut. Mitä sitä suotta enää muistelemaan niitä. Onneksi iän myötä niistä osaa selvitä ja kasvaa eroon.
Voimia sinulle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni kiusattiin aikoinaan koulussa. Ja nämä kiusaajat olivat opettajan lapsi ja kylän varakkaimpien lapsia. Lisäksi kyseiset kiusaajat ovat kyllä virallisen mittapuun mukaan menestyneet elämässään: Lääkäri, opettaja ja ties mikä! Eli en voi saada mitään vahingoniloa heidän luuseriudestaan :o/
Kammoan tilannetta, jos joutuisin joskus törmäämään näihin - vaikka työn puitteissa. En tiedä, miten suhtautuisin tai mitä sanoisin. Todennäköisesti haluaisin vain juosta karkuun. Lisäksi olen itse asemassa, jossa heihin törmääminen voisi olla ihan mahdollista (onneksi menestynyt itsekin, mutta sisältä rikki).
Omaa lastani kauhukseni syrjitään (hiljaista kiusaamista) nyt koulussa ja kärsin tästä ihan valtavasti. Ja tässäkin tapauksessa "päätekijä" on kaksinaamaisuuden mestari: Kun vanhempia tai opettaja on paikalla, on pelkkää hymypoikaa, pärjää koulussa ja osaa käyttäytyä. Kun taas ketään aikuista ei ole näkemässä, potkitaan lapseni sumeilematta leikeistä ulos, haukutaan ja nauretaan. Olen tästä opettajalle sanonut, niin lopputuloksena oli se, että hymypoika vieritti syyn oman lapseni niskoille. Eli ei edes halua nähdä että hymypojassa voisi olla muitakin puolia. Ja valitettavasti minä olen omin silmin nähnyt tätä toimintaa, joten tiedän pojan keinot. Itseasiassa olen miettinyt vakavasti koulunkin vaihtoa, en todellakaan halua lapselleni samaa, mitä itse jouduin kokemaan.
Tee kaikkesi lapsesi puolesta. Kyseinen kiusaaja on selvä pikku narsisti. Ja niitähän nykyään riittää. Itse olin koulukiusattu ja kärsin kovasti siitä. Tee kaikkesi,ettei lapsesi tarvi kestää moista. Elämäni on nykyään hyvää,mutta mulle jäi syvät traumat asiasta joita olen saanut monta vuotta käsitellä enemmän tai vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiusaajia, eikä pelkäämään. Näin he pärjäävät kun vihaavat ja halveksivat niitä.
Samalla myös tajuavat sen, että vaikka kiusaajat menestyvät niin ei se elämä heillä kulissien takana helppoa ole.
Kiusaajan pitää päästä yläpuolelle tästä niin, ettei kiusaaja saa otetta. Mielellään vielä tosiaan niin, että kun kiusaaja ei tajua niin vedetään turpiin oikein kunnolla tai jos tyttöporukasta on kyse niin levittävät vaivihkaa juoruja, että tämä kiusaaja on joku yleinen patja, joka jakaa kaikille.
Taistelua, eikä alistumista. Pankaa kiusaajat itkemään ja kärsimään.
Noista lasteninhoamiskeskusteluistakin huomaa, että monille ihmisille toiset ihmiset on vain välikappaleita ja hyödykkeitä. He kiintyvät kyllä välittömään lähipiiriinsä, mutta kaikki sen ulkopuolella... :( Näiden ihmisten mielestä heidän hyväksyntänsä pitää ansaita, ja jotka ei siihen kykene, joutavatkin saada huonoa kohtelua. Aika hämärää tällaiselle empaattiselle ihmiselle, mutta näitä ihmisiä on aika paljonkin näemmä.