Sunnuntaiahdistus

Ei ahdista. En tarvitse mennä töihin enää ikinä. Jos sää sallii niin lähden aamulla eväiden kanssa sienimetsään.

Ahdistaa ja eteenkin vituttaa.

Enkä tiedä mikä tässä sunnuntaissa on se kun vituttaa hyvin usein.  Miks lauantaina ei vituta? Se EI ole sitä että huomenna pitää mennä töihin, minä odotan töihin pääsyä. Vituttaa tää ainainen yksin oleminen ja kaunis ilma ulkona mut mä mätänen kerrostalossa yksin, yksin yksin yksin eikä oo oikein mitään tekemistäkään.

Liittyykö jotenkin yleiseen passiivisuuteen, siis aivojen vähäiseen aktivointiin. En puhu kenenkään kanssa, nukun liian pitkään olen taas syönyt koko eilisen päivän järkyttävän määrän hiilateita, sekin voi vaikuttaa. Join taas tyhjään vatsaan kahvia minkä olen huomannut lisäävän vitutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa ja eteenkin vituttaa.

Enkä tiedä mikä tässä sunnuntaissa on se kun vituttaa hyvin usein.  Miks lauantaina ei vituta? Se EI ole sitä että huomenna pitää mennä töihin, minä odotan töihin pääsyä. Vituttaa tää ainainen yksin oleminen ja kaunis ilma ulkona mut mä mätänen kerrostalossa yksin, yksin yksin yksin eikä oo oikein mitään tekemistäkään.

Liittyykö jotenkin yleiseen passiivisuuteen, siis aivojen vähäiseen aktivointiin. En puhu kenenkään kanssa, nukun liian pitkään olen taas syönyt koko eilisen päivän järkyttävän määrän hiilateita, sekin voi vaikuttaa. Join taas tyhjään vatsaan kahvia minkä olen huomannut lisäävän vitutusta. 

Aloita joku uusi harrastus ja lähde ulos sieltä kerrostalosta. Mene vaikka metsään kävelylle, jos et muuta keksi. Se piristää jo kummasti.

Tuttua enkä tiedä mistä johtuu. Ei voi johtua siitä että olisin juhlinut tai rasittanut muutenkaan itseeni. Ehkä päinvastoin, elän liian passiivista elämää. Sohvalla lojuminen ja ikkunasta uloskatselu ei edesauttaa kenenkään psyykkeen tilaa.