Miten te pienten vauvojen äidit
saatte mitään tehtyä. Yhdellä kädellä kirjoitan nytkin kun vauva on tissillä KOKO ajan. Nukahtaa vain tissille, ei suostu olla makuuasennossa kuin yöllä kainalossani ja herää 1,5h välein syömään. 3 viikkoinen. oma elämä mennyt, olen niin väsynyt ja ahdistunut. tätäkö elämä on.
Kommentit (15)
vauvana... :) tosin ei syönyt yhtä usein kun teidän vauveli :)
voimia ja jaksamista!
ei tuota vaihetta kauaa kestä :D tsemppiä vain.
mielikuvitusta välillä vaan vaatii kun on neljäs lapsi kyseessä. pakko tehdä että isommat saa ruokaa ja putaita vaatteita päälle. vauva on kuusiviikkoinen ja tykkää olla sylissä ja tissillä. voimia ap.
aamulla syötiin, sitten lattialle tai sitteriin, tein kotitöitä. leikkiä, loruilua. syötiin. ulos nukkumaan, lenkille jos elämöi. silloin ainakin nukahti. sitten taas syötiin, ja lattialla leikittiin. ehkä pienet unet.
yöunille meni klo 18, josta otin syömään klo 24. ja aamulla söi klo 6 jonka jälkeen vielä nukuttiin 10 asti...
että vauva on koko ajan tissillä. Joten tuttia tai sitten pullosta ruokaa jotta saan välillä vauvan laskettua muualle.
Varsinkaan vastasyntyneen...
aamulla syötiin, sitten lattialle tai sitteriin, tein kotitöitä. leikkiä, loruilua. syötiin. ulos nukkumaan, lenkille jos elämöi. silloin ainakin nukahti. sitten taas syötiin, ja lattialla leikittiin. ehkä pienet unet. yöunille meni klo 18, josta otin syömään klo 24. ja aamulla söi klo 6 jonka jälkeen vielä nukuttiin 10 asti...
lusiklla. Tuohan kuulostaa ihan siltä että vauva on nälkäinen jos koko ajan roikkuu tissillä. Kokeilemisen arvoinen juttu, ja pieni tilkka lisämaitoa ei kenenkään imetyksiä kaada.
Jotkut vauvat vaan köllöttelee tyytyväisenä ja syö 3 tunnin välein. Sulle ei oo käynyt yhtä hyvä tuuri. Ja sille vaan ei voi mitään. Yritä sopeutua parhaasi mukaan, sillä mitä muutakaan voit tehdä...
kyllä se siitä! Meilläkin oli tollasta ekat 2 kuukautta. Ajattelin, että onpa tämä nyt sitten elämää. Onneks olin varustaunut siihen aikaan kuin ydinlaskeumaan ikään: olin varustanut pakasteen täyteen ruokaa (riitti melkein sen 2 kk) ja muutenkin hoitanut asiat niin, että pystyin keskittymään vain vauvaani.
Ajattelin, että tänä kesänä ei edes käytäis missään, kun hoidetaan vain vauvaa kotona. Ja sitten, kahden kuukauden jälkeen kuin "naks" ikään, elämä vaan muuttui. Vauva alkoi nukkua täysiä öitä (siis 7-8 tunnin öitä) ja muutenkin tuli rytmi. Sitten se vaan muuttui. Tänäänkin ollaan oltu ravintolassa syömässä (lounaalla) ja kohta lähden lapseni kanssa ulos vaunulenkille. Illalla meille tulee vieraita. Ehdin tehdä päivällisen myös heille.
nukkuu sängyssään (muuhun en suostu!)
enkä opeta nukahtamaan tissi suussa
jotka ilmoittaa, että he ei suostu muuhun kuin että lapsi nukkuu omassa sängyssään. Osa vauvoista nimittäin nukkuu omassa sängyssään ihan vain sinne laittamalla. Osa taas oppii pienellä opettamisella. Osa taas karjuu ja karjuu loputtomasti, jos on laitettu omaan sänkyyn nukkumaan. Siinä vaiheessa kun vauva on tukehtua huutoonsa, niin aika tiukka äiti on oltava, joka ei hätäänny ja nosta vauvaa syliin rauhoittumaan. Enkä pidä ihan terveenä huudattaa pariviikkoista vauvaa tukehtumiseen asti.
olla kiinni että nukkuuko se vauva omassa sängyssä vai ei. Tai tietenkin hankalaakin vauvaa voi nukuttaa omassa sängyssään, jos viitsi roikkua reunan yli imettämässä puolet ajasta, ja hyssyttelemässä puolet ajasta. Mutta kun itsekin pitäisi saada nukuttua edes pikku pätkiä joskus!
Meillä vauva jo 5kk ja herää syömään enää kerran yössä, aamulla puoli viideltä, ja noin 20 minsaa syö. Nukkuu klo 20-07.30, ihanaa!
että voi se tuollaistakin olla. Mutta voi se olla, kuten olet huomannut. Ja sulle vastanneet on aika paljon luvanneet, että kyllä se siitä helpottaa. Ja toki varmasti helpottaakin, mutta ei välttämättä vielä muutamassa viikossa.
Meillä molempien lasten kanssa selkeä helpotus tuli vasta n. 1 vuoden iässä. Siihen asti heräilivät monen monta kertaa yössä. Ja etenkin vaikea esikoinen vei multa kaikki voimat, kun oli juuri tuollainen, että söi todella pitkään, istuin päivittäin monta tuntia imettämässä. Silti ei ollut nälässä, sillä lisämaito tai kiinteiden aloittaminen ei auttanut mihinkään mitään.
Ja jos sylistä laski, niin alkoi armoton huuto. Meillä ei sitterillä tehnyt yhtään mitään, kun ei lapsi siinäkään ollut edes sen aikaa, että olisin ehtinyt voileivän tehdä tai vessassa käydä. Niinpä olin itsekin esikoisen vauva-aikana melko nälissäni ja aina likaisena, kun suihkussa käyminen oli hyvin epämiellyttävää, kun vauva huusi senkin ajan. Ja jos yritin päiväunien aikana suihkuun tai vessaan, niin vauva parkui taas jo sängyssään ennen kuin olin valmis.
Koska tuo ahdistava tilanne voi kestää kauankin, niin neuvon sinua ihan tosissani hankkimaan kotiin apua. Edes pelkkä miehesi täysi tuki ei välttämättä riitä. Hanki siivooja ja syökää valmisruokia. Menkää siitä missä aita on matalin, sillä tyytymättömän vauvan kanssa ei vain pysty pitämään tavoitteita kovin korkealla.
tiedän, nyt tuntuu pitkältä ajalta ajatella että tämä kestää jopa kuukausia...mutta akkiö se aika menee, vauva kasvaa ja elämä on taas ihan toisennäköistä! Älä vaadi itseltäsi liikoja.