Ahdistaa ja rasittaa

Omista vanhemmista tässä nurisen. Äitini on eläkeläinen, asuu yhdessä alkoholinkäyttöön taipuvaisen avomiehensä kanssa omakotitalossa. Lapsista lähimpänä asuvana enkä totaalisesti välejä katkaisseena minua pyydetään alinomaa auttamaan siivouksessa ynnä muissa asioissa. No jep, mikäs siinä olisi silloin tällöin luututa lattiat. Mutta kun asunto on kuin kaatopaikka, täynnä vanhaa romua, lehtiä, tupakinsavua. En mahda mitään, mutta pelkkä romun määrä saa minut ahdistumaan. Miten siivota kodissa, joka on kuin kierrätyskeskus? En enää jaksa. Joko katkaisen välit tyystin ja kuuntelen syyllistämiset vai mitä? Olenko ainoa joka vielä aikuisenakin elää äitinsä vallan alla, tavallaan?