Työntekijä ei sitoudu työpaikkaan, joka ei sitoudu työntekijään
Ajatellaan, että työpaikka tarjoaa enimmäkseen keikkatyötä ja lyhyitä määräaikaisia sopimuksia vähäisillä viikkotunneilla. Samalla ihmetellään, miksi ei löydy työpaikalle omistautuneita työntekijöitä.
Tällaisia työsopimuksia allekirjoittavat ihmiset ovat tavallisesti opiskelijoita, useammassa eri työssä työskenteleviä ja mahdollisesti myös (osa-aikaisia) sairaseläkeläisiä. Ei siis ole mikään ihme, että opiskelija ei pääse jokaiseen toivottuun vuoroon, koska on koulussa silloin tai kahta työtä tekevän on vaikea sovittaa vuoroja yhteen. Lisäksi melko moni etsii vakaata työpaikkaa, jonka tarjoamilla tunneilla ja palkalla elää ja on mahdollista suunnitella tulevaisuutta.
Melko harvassa yrityksessä ymmärretään, että tarjoamalla säännöllistä työtä kunnollisilla viikkotunneilla saa huomattavasti todennäköisemmin työntekijän, joka sitoutuu viettämään kolmanneksen vuorokaudesta työpaikalla. Pari tuntia sieltä täältä houkuttelee työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään sen pari tuntia sieltä täältä muiden velvoitteiden lomassa.
Lisäksi pätkätyökulttuuri henkilöstövuokrausyrityksineen luo ilmapiirin, jossa työntekijä on korvattavissa milloin tahansa pelkällä puhelinsoitolla. Miksi sitoutua työhön, jossa työntekijä on lähinnä roskikseen heitettävää kertakäyttötavaraa, jos voi saada parempaa?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Sitoutuminen on vanhanaikaista.
Niin,työntekijään sitoutuminen.
Noin se on. Moni paikka voi ajatella, että työpaikan kuviteltu hienous tai tunnettuus tekee vaikutuksen työntekijöihin, vaikka tehtävät, työolot palkka olisivat huonoja. Jos muutama pomoportaassa saa palkkaa ja etuja, jäävätkö ihailijat muka aidosta ihailusta työhön?
Älyttömintä on, että työkkäri ei laske pätkätyötä miksikään meriitiksi. Siitä ei saa kuitenkaan erota.
Paljon puhutut joustot toimivat vain työnantajan suunnasta katsottuna.
Uskon että tämä kieroutuma pääsi kasvamaan ja vakiintumaan 90-luvun julkisinvestointien lykkäämisen, talouskurin ja vyön liian pitkän kiristämisen sivutuotteena.
Osa työllistämisen tavoista surkastui eikä tunnu kiinnostavan ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitoutuminen on vanhanaikaista.
Niin,työntekijään sitoutuminen.
Noloa on myös olla samassa työpaikassa jotain 10 vuotta. Niin kuin joskus 50-luvulla.
Hesburger rekrytoi ainakin mainoksessa omilla logoillaan. Ollaanpa ko. lafkasta ja työstä mitä mieltä tahansa, niin kiva nähdä suora lähestymistapa vaihteluna.
Tai sitten ovat epätoivoisia ja kokeiltu vuokratyöfirma ei saanut täytettyä tarpeellista määrää vakansseja...
Eikö kovin hyvin mene suomalaisilla yrityksilläkään.
Pienemmät, perheyritys-tyyppiset toimii kituuttaen, tieto on yhden tai kahden ihmisen muistissa.
Moni isompi on pörssissä ja myyty ulkomaisille sijoittajille. Jäljellä on vain kuoret ja hieno logo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitoutuminen on vanhanaikaista.
Niin,työntekijään sitoutuminen.
Noloa on myös olla samassa työpaikassa jotain 10 vuotta. Niin kuin joskus 50-luvulla.
Tarkoitin muutakin sitoutumista kuin ajallista.
Mietin parhaillaan, että haluaisinko hienommalta kuulostavan tittelin työpaikassa, johon on enemmän mahdollisuuksia vai nolommalla tittelillä mutta huomattavasti paremmalla palkalla paikassa, jonka työpaikkahaastatteluunkin pääseminen olisi jo voitto.
Arvaatteko kumman ottaisin?
Vastaus: jälkimmäisen. Parempi palkka.
Määräaikausrumban jälkeen totesin että ei väkisin. Työnantaja suuttui kun lähdin koska oli tehnyt jo seuraavat listat oletuksella että suostun taas määräaikaiseksi mutta asia on hyvin yksinkertainen: jos ei nimeä alla sopimuksessa, ei töitä. Nyt surffaan työpaikasta toiseen lyhyissä pätkissä enkä enää suostu mihinkään mikä kestää yli viikon ja on tai "on" toinen työ jo sovittuna jos yrittävät saada jatkamaan. Työt hoidan mutta mihinkään en enää sitoudu koska ei kiinnosta tehdä määräaikaista määräaikaisen perään. Periaatteessa joo teen sitä nytkin mutta ainakin on vaihtelua kun paikka vaihtuu ja voin jäädä sohvalle makaamaan jos olen tehnyt jo tarpeeksi sille kuulle.
Vierailija kirjoitti:
Mietin parhaillaan, että haluaisinko hienommalta kuulostavan tittelin työpaikassa, johon on enemmän mahdollisuuksia vai nolommalla tittelillä mutta huomattavasti paremmalla palkalla paikassa, jonka työpaikkahaastatteluunkin pääseminen olisi jo voitto.
Arvaatteko kumman ottaisin?
Vastaus: jälkimmäisen. Parempi palkka.
Tietysti. Mitä hienoilla nimillä tekee?
Ehkä ei halutakaan sitoutuvan vaan otetaan se uusi keikkatyöläinen kun edellinen lopettaa
Jokainen duuni ei oo ikuinen ja se on ookoo
Tietty vaihtuvuus voi olla toimintaan sisäänrakennettu ja suunniteltu resurssi. Mm. kausityöt jossain talvimatkailufirmassa - matkailupuolen opiskelijat viikonlopputöissä.
Rekrytointiprosessit on oman kokemuksen mukaan kuitenkin muuttuneet raskaammiksi. Esikarsintatehtävät ja kysymykset. Videovastaukset. Psykologiset luonnetestit. Haastatteluun pääsee lopulta pieni osa. Tämä siis niissä firmoissa mitkä hakee pysyvämpää työntekijää.
Ehkä osa tyytyy hyvällä työpaikkavakuutuksella työllistämään porukkaa jota ei niin kiinnosta. Ja johto ynnä pomot huolehtii aina omista optioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitoutuminen on vanhanaikaista.
Toimitusjohtajien sitouttamiseen kyllä vielä uskotaan mm. eläke-etujen, optioiden, tulospalkkioiden ja irtisanomisehtojen osalta.
Tämä yksi valtion konttori maksoi eroavalle toimitusjohtajalle runsaan avokätisesti puolen vuoden palkan ja erorahat päälle. Tämä päätös tehtiin samassa kokouksessa, jonka agendana oli alun perin esittää epäluottamuslause ko. plantun johtamismenetelmistä ja esittää irtisanomista työnantajan puolelta.
Rivityöntekijänä katson välillä, että mitäköhän vattua täällä tapahtuu. Elämmekö eri säännöillä.
Vierailija kirjoitti:
Älyttömintä on, että työkkäri ei laske pätkätyötä miksikään meriitiksi. .
Miksi ihmeen meriitiksi se laskee muita töitä ja mitä merkitystä tällä meriitillä on yhtään mihinkään?
Työkkäriä ei kiinnosta mikään työ mikä tapahtui ennen eilistä. Sama lopputulos; olet kiusaamassa heidän päivittäistä kahvipaussiaan.
Täällä päin on paljon työpaikkailmoituksia, joissa haetaan siivoajaa esim. 50 minuutin vuoroon viidesti viikossa. Tai sitten joku kolmen tunnin vuoro aamukuudelta seitsemänä päivänä viikossa vuoden ympäri.
Tunnen itseni ihan onnekkaasti, kun työtunteja on viikossa sentään kaksinumeroinen luku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitoutuminen on vanhanaikaista.
Niin,työntekijään sitoutuminen.
Tuo työntekijään sitoutuminen on vakityön lisäksi myös työntekijän arvostamista ja kunnioittamista. Ja jos/kun työnantaja ei arvosta eikä kunnioita työntekijää niin ei sitä silloin pidä odottaa myöskään työntekijältä.
Olin vähän aikaa vuokratyöfirman listoilla. Tai oikeastaan kahden eri vuokrafirman; työnantaja kävi palvelusta kauppaa määräaikaisuuksien välissä.
Koko ajan hain muualta töitä ja opiskelin iltaisin edellistä tutkintoa syventävää erikoistumista. Nyt on vakkaripaikka - en hae muualta töitä.