Mä enn muista kuka kirjailija oli mutta sanoi aikoinaan että suomessa kaikkki ovat vähän autistisia. Ittse ymmärsin tuon että kaikki on vähänkuin kaurapuuroa.

Päiväkodistakin muiistan että aina kun olis siellä niin samat kiiisselit pöydässä ja samat tuoksut ja annettin muovailuvahaaa pöytään että siitä voi rakennella jotaiin.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodistakin muiistan että aina kun olis siellä niin samat kiiisselit pöydässä ja samat tuoksut ja annettin muovailuvahaaa pöytään että siitä voi rakennella jotaiin.

Mullahan tuo autistiinen käytös meni ihan pakkooireisiin saakka että monia vuosikymmeniä pesin käsiää jne... Muttta nyt vaikka tuli tuo mirtazabiini kuvioiihin eli masennus-unilääke niin huomaaa että se hieman selkeytttää aivoja ja oivaltaa jo hetkissä etttä ei käyttäydy autistisesti kun voi vapaasti heilutella vaikka käsiä ilmassa absurdistii ja sellaisista monist pienistä yksityiskohdista alkaa huomaamaan ja heräämäään että on vähänniinkuin vapautunuut ja siten myöös läsnä paremmin hetkesssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodistakin muiistan että aina kun olis siellä niin samat kiiisselit pöydässä ja samat tuoksut ja annettin muovailuvahaaa pöytään että siitä voi rakennella jotaiin.

Mullahan tuo autistiinen käytös meni ihan pakkooireisiin saakka että monia vuosikymmeniä pesin käsiää jne... Muttta nyt vaikka tuli tuo mirtazabiini kuvioiihin eli masennus-unilääke niin huomaaa että se hieman selkeytttää aivoja ja oivaltaa jo hetkissä etttä ei käyttäydy autistisesti kun voi vapaasti heilutella vaikka käsiä ilmassa absurdistii ja sellaisista monist pienistä yksityiskohdista alkaa huomaamaan ja heräämäään että on vähänniinkuin vapautunuut ja siten myöös läsnä paremmin hetkesssä.

Se eii ole pelkästäään ns mukavuusalueilta pakenemista vaaan ensinkin ihan normi autistisellta toisteltavuudelta pakoilua.