Milloin läheiset lopettaa kyselyt parisuhteesta ja rakkauselämästä
Vuodesta toiseen udellaan tämä sama "no onko ketään löytynyt", "eikö nuorella naisella ole vieläkään miesystävää", "mitä rakkauselämään kuuluu"...jne.
Milloin tämä loppuu?
N27
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Minulta ei kysellä. Ehkä onkin vielä pahempaa kun ajattelevat etten ikään kuin ole tarpeeksi hyvä ansaitakseni ketään. Että tietysti tuollainen on yksin.
No, eipä minultakaan kukaan kysellyt vaikka sinkku olen ollut koko ikäni. Tietty arvailin mahtaavatko sukulaiset ja ehkä työkaverit miettivät keskenään asiaa. Nyt sitten vuoden sisällä rupesi kyselyitä tulemaan: Tätini oli ollut jopa näreissään kun olin vuokrannut mökin ja lähdin yksin sinne viikoksi että mitä minä sinne yksin menen ja aivan varmana minulla joku on että miksen vain kerro ja tunnusta. Myös kuulin että kaverin kaverit olivat kavereiltani kyselleet että onko minulla ketään tai onko edes ikinä ollut. Että kyllä luultavasti sinunkin tilannetta puidaan selkäsi takana. Kyllä sellaista häntäheikkiä ja seinäruusua on päässyt parisuhteeseen ettei sitä ymmärretä miksi joku olisi ilman koska tietenkin kaikkien ensisijainen päämäärä on päästä parisuhteeseen! Eibät vain ymmärrä että Minun ei ole :D enkä edes ymmärrä mitä se muille kuuluu olenko joku muu parisuhteessa vai ei. Piristääkö tieto minun suhteeni heidän väljähtänyttä suhdetta/seksielämäänsä vai miksi sitä pitää heidän udella :D
Ei se kysely lopu, ennenkuin se kumppani löytyy. Sitten alkaa spekulointi siitä kumppanista.
Minulta kun tuollaisia kyseltiin niin sanoin, että kerron kyllä sitten kun, tai jos, jotain kerrottavaa on.
Hauska vertauskuva mutta näinhän se tuppaa usein olemaan. Olen sinkkunaisena huomannut lisäksi sen, että monia ärsyttää nimenomaan se, jos nainen on sinkkuutensa kanssa täysin sinut. Ei juokse pakonomaisesti treffeillä, ei itke yksinäisyyttään, suhtautuu miehiin kuten muihinkin ihmisiin, menee eri paikkoihin ja harrastaa eri asioita myös yksin. Jotenkin naisen hyvä itsetunto ja tyytyväisyys omaan elämään tulkitaan vieläkin omahyväisyydeksi, itsekkyydeksi ja ylimielisyydeksi. Olen itsekin joutunut välillä kuulemaan melkoisen tökeröitä kommentteja ja johtopäätöksiä vain sen perusteella, etten ole parisuhteessa enkä kärsi siitä. Kuitenkin kun ymmärtää sen, että loukkaajan tarkoituksena on saada toinen tuntemaan olonsa huonoksi, kelvottomaksi ja epävarmaksi, oppii nuo sutkautukset ohittamaan olankohautuksella. Fiksu ja aidosti hyväntahtoinen ihminen ei hauku ketään siviilisäädyn perusteella eikä projisoi toiseen omia epävarmuuksiaan ja yritä täten ohjailla tätä haluamaansa suuntaan.