Perheelliset! Kuinka paljon siivoatte ja kokkaatte vanhempianne varten, kun tulevat kylään?

Alapeukkua tulee, mutta kommenttia?

Oletko aikuinen? Vai vielä napanuoralla kiinni äidissäsi?

Jos olet aikuinen ja et ole vanhempiesi holhouksessa, niin voit oikein hyvin sanoa, että ei, meillä on muuta tekemistä, meille ei voi tulla kylään. Sen asian voi toistaa vaikka alkuun muutaman kuukauden ajan. Se tekee kaikille ihan hyvää.

Sen jälkeen voit hieman katsastaa niitä vaatekasoja. Onko niiden pakko olla siinä vai pystyisikö pienellä vaivannäöllä laittaa vaatteet sinne missä niiden paikka on, esimerkiksi pyykkikaappiin, vaatekaappiin ja järjestää puolipitoisille vaatteille johonkin sopiva siisti paikka, joka ei ole lattia, sohva, pöytä, tuoli tai vastaava, vaan vaikka kori, lokero, rekki tms.? Uskon, että muutakin ylimääräistä roinaa löytyy, josta voisi miettiä onko sen aina tarpeellista olla lattialla.

Meillä on kolme lasta ja isäni kävi viimeksi torstaina. Hän ei sano meistä tai kodistamme koskaan mitään tylsää, vaan hän on vain onnellinen, kun lapset ja me olemme siinä, juttelemme ja syömme vaikka sitten oman puun omenia, karkkia tai olemme syömättä.

Kuulostaa todella erikoiselta, jos on totta.

Omia vanhempiani varten kyllä siivotaan, jos vierailu pidemmän aikaa tiedossa, mutta ei mitenkään roskakaapin sisäpuolta ja uunia putsata. Tavarat paikoilleen, imurointi ja keittiö kuntoon, siinä se. Joskus ei edes siivota, jos arki on ollut kuormittavaa eikä vaan jaksa. Eivät pölyyn kuole. 

Juhlapäiviä varten toki kokataan ja valmistellaan ruokia, mutta normiviikonloppuna ei oteta vastaan mitää menutoiveita ja stressata niistä. Vanhemmillani ja meillä on kyllä hyvin samanlaiset ruokatottumukset, että voivat hyvin syödä sitä, mitä muutenkin ollaan syömässä.

Miehen vanhemmat ovat eri juttu. He asuvat kaukana ja käyvät harvoin. Ovat eri yhteiskuntaluokasta ja miehellä heihin etäiset välit, koska ajautuvat aina riitoihin, jos menevät henkilökohtaisuuksiin. Heitä varten puunataan ja jos ruokitaan kotona, on kyllä mietitty tarkoin etukäteen, että soveltuu heille eikä tule marmatusta. Mutta he eivät käykään meillä joka viikonloppu! Vaan kerran kahdessa vuodessa tai harvemmin.

Joo, siis pyykkikasat ja epämääräiset on kodinhoitohuoneessa, lapset ei ole viikanneet omia puhtaitaan, pieniä kenkiä telineessä, kausivaatteita jotka odottaa pesua ja kirppistä. Ei meillä ole ongelmaa puolipitoisista vaatteista, eikä lattioilla mitään vaatekasoja, vaan äitini osaa sinne kodariin ihan itse kävellä hämmästelemään. Mistä päättelit, että tavara lattialla ajelehtii? Myös kalkkitahrat saunan ovessa ahdistavat äitiäni ja saan heti siivousneuvoja, kuten nyt sinultakin yksi vastaaja. Kiva kun sinun isäsi osaa keskittyä olennaiseen. En kuitenkaan koe, että ratkaisu tilanteesemme on vetää itsensä vielä pahemmin piippuun. En kertakaikkiaan pysty pitämään sellaista hotellitasoa, etteikö jotain sanomista tulisi, ja se masentaa.

Meillä käydään hyvin harvoin ja syötävät tuodaan mukana vaikka olen tehnyt ruokaa ja sanon ettei tarvi mitään tuoda. Meillä ei ole mitään kiinnostavaa kun ei ole lapsia jotenka ei ole tunkua. Kamalaa tuommoiset suhteet ja tuntuisi ettei mitään omaa elämää ole. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis pyykkikasat ja epämääräiset on kodinhoitohuoneessa, lapset ei ole viikanneet omia puhtaitaan, pieniä kenkiä telineessä, kausivaatteita jotka odottaa pesua ja kirppistä. Ei meillä ole ongelmaa puolipitoisista vaatteista, eikä lattioilla mitään vaatekasoja, vaan äitini osaa sinne kodariin ihan itse kävellä hämmästelemään. Mistä päättelit, että tavara lattialla ajelehtii? Myös kalkkitahrat saunan ovessa ahdistavat äitiäni ja saan heti siivousneuvoja, kuten nyt sinultakin yksi vastaaja. Kiva kun sinun isäsi osaa keskittyä olennaiseen. En kuitenkaan koe, että ratkaisu tilanteesemme on vetää itsensä vielä pahemmin piippuun. En kertakaikkiaan pysty pitämään sellaista hotellitasoa, etteikö jotain sanomista tulisi, ja se masentaa.

Miksi ihmeessä sitten pyydätte niitä valittajia kotiinne? Vai onko se heidän maksama koti?

Itse en pyydä ikinä epämieluisia kyylääjävieraita kotiini ja jos joku joskus tulee, niin eipä tule toiste, jos hänen toimintansa ei miellytä. Kenenkään ei myöskään tarvitse mennä huoneisiin, jossa ovet ovat kiinni ja/tai jotka eivät olennaisesti kuulu vierailun kulkuun.

Opettelemaan ap olemaan siis aikuinen ja sellainen tyyni järkähtämätön äiti, joka ei nöyristele varsinkaan omassa kotonaan muiden edessä.

Sinä ja sinun käytös on tässä nyt avainasemassa, ei isovanhempien käytös.

Omat vanhemmat eivät kutsuneet syömään sen jälkeen kun muutin kotonta, joten en minäkään kutsu heitä syömään.

Meillä ei siivota mummoja ja vaareja varten. Teet keitetään ja joku pulla kaupasta ostetaan, jos ovat kahville tulossa.

Jos joku heistä alkaisi täällä siivoilemaan tai kommentoimaan asunnon kuntoa, niin ei tarvitse hetkeen kylään tulla. Käyvät muutenkin ehkä korkeintaan kerran kuussa, heillä on omakin elämä.

Siis etukäteen sopimattako he teille tunkevat? Tuskin. ryhdyt vaan karsimaan näitä vierailuja max 1/kk/ vanhemmat. Sen verran nyt on kuitenkin siivottava joka perheessä. Kerran kuussa, vaimitä. Ja tuohon kuivakapukeskusteluun totasisin vana tyynesti, että "rouva on hyvä ja lähtee paistelemaan sitä kakkuaan..."  

Meillä myös toiset isovanhemmat tuollaiset. Lopetin niiden kutsumisen sillä kuormitus oli niin raskas. He eivät lapsistamme myös piitanneet vaan tulivat juuri täysihoitoon ja televisiota katsomaan.

Kuvaavaa on se että kun en enää yksipuolisesti kannatellut suhdetta, he lopetti kaiken yhteydenpidon. Ei olla nähty viiteen vuoteen. Kertakaan eivät ole halunneet tavata lapsenlapsia tänä aikana.

Anna olla ap. Et saa noista koskaan välittäviä isovanhempia ja sä menetät sun omat vähät voimat noiden palvelemiseen. Mieti, olisiko sun perhe onnellisempi ilman noita? Jäisi viikonloppuna energiaa olla oman perheen kanssa eikä tarvisi itku-raivo-siivota.

Hyvin vähän. Sanovat itsekin ettei tarvitse siivota eikä laittaa mitään kun tietävät että olen väsynyt töistä. Yleensä jos käyvät viikonloppuna niin siivoan vasta kun ovat lähteneet. Kyllä mä paistan pakastekarjalanpiirakat ja tarjoan pullavaa ja kahvit.

Miehen vanhemmat asuvat kaukana ja ovat niin huonokuntoisia etteivät onneksi tule käymään.

En pyydä kylään eli en siivoa :D no jos joku käy niin tasot siistin, imuroin ja pesen pienen vessamme.

Kuten muutkin ovat neuvoneet: lopeta tuollaisen käytöksen mahdollistaminen. Ei ole normaalia, että isovanhemmat ravaavat vähän väliä yökylässä vaatimuksineen ja negatiivisine kommentteineen. 

Vierailija kirjoitti:

Siis etukäteen sopimattako he teille tunkevat? Tuskin. ryhdyt vaan karsimaan näitä vierailuja max 1/kk/ vanhemmat. Sen verran nyt on kuitenkin siivottava joka perheessä. Kerran kuussa, vaimitä. Ja tuohon kuivakapukeskusteluun totasisin vana tyynesti, että "rouva on hyvä ja lähtee paistelemaan sitä kakkuaan..."  

Mutta ihan itseäsi varten: tuo elämäntilanne jos mikä on se, jossa on erittäin fiksua hankkia ulkopuolista apua. Siivooja, joka hoitaa pyykitkin ja kauppakassi/ tai -tilauspalvelu.  

Kuulostaa tutulta. Sen jälkeen olin vastasynnyttäneenä (toipilaana ja puhkiväsyneenä) passannut heitä, päätin, että oli viimeinen kerta. Varmaan kyllä marmattavat sitten selkäni takana kalkkitahroista tms. (tykkään pitää kodin perussiistinä eli kaaosta meillä ole toisin kuin lapsuudenkodissani). Ap, ei se auta kuin rajata.