Perheenrikkoja(ko?)
Tämä asia on raastanut minua monta vuotta, joten kaipaan mielipiteitä, neuvoja ja uutta erilaista perspektiiviä tähän ongelmaan.
Eli ongelmana on siis nuoruuden rakkauteni. Olemme molemmat hieman alle kolmekymppisiä, tapasimme alaikäisinä ja ihastuimme samantien. Vietimme paljon aikaa yhdessä, kunnes oma sitoutumiskammoni nosti päätään, ja juttumme vaan jäi, koska minua alkoi ahdistamaan niin suunnattoman paljon. Meidän välinen kemia on jotain mitä en ole koskaan tuntenut ketään muuta kohtaan, enkä usko että tulen koskaan tuntemaankaan.
Olemme nähneet viimeksi 8 vuotta sitten, ja siinä ajassa tämä mies on ehtinyt saada lapsen kahden eri naisen kanssa, ja jälkimmäisen kanssa he menivät puoli vuotta sitten kihloihin. Haluan tulevaisuudessa omia lapsia, mutta minua ei varsinaisesti sytytä jos miehellä on jo entuudestaan kahden eri naisen kanssa lapset, olisinko kolmas, ja montako meitä tulee vielä olemaan?
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olen yrittänyt useita suhteita, mutta vertaan kaikkia aina tähän ensirakkauteen, ja suhteista ei tule mitään.
Olen vuosia sitten sanonut tälle miehelle että kaipaan häntä yhä, ja silloin tällöin hän on (ilmeisesti humalassa) laittanut minulle viestiä. Emme ole koskaan jutellut pitkään tai järkevästi, muutamilla sanoilla/lauseilla vain jotain turhanpäiväistä. Nyt kuitenkin tänäkesänä hän on alkanut laittamaan viestiä, ja kerran viestittelymme päätyi hyvin seksuaalissävytteiseksi, ja tiesimme molemmat kuinka siinä tulee käymään jos ja kun joskus nähdään.
Tiedän hänen kihlattunsa olevan masentunut ja todella mustasukkainen, enkä vilpittömästi halua mitään pahaa hänelle, mutta koen kuitenkin miehen viestittelyn minulle osoittavan ettei heidän suhteessaan ole kaikki hyvin. Miksi hän haluaisi laittaa minulle viestiä jos hän olisi onnellisesti kihloissa toisen naisen kanssa? En yritä keksiä syytä tai saada oikeutta siihen että yhä sisimmässäni toivon että he eroaisivat ja saisin hänet takaisin, mutta tiedän että sillon 8 vuotta sitten se oli täysin oma moka päästää tämä mies menemään.
Mitä minä tässä tilanteessa teen?
”Unohda se”, on kokeiltu jokaikinen päivä siinä kuitenkaan onnistumatta. Hän on se mies jolle haluaisin kertoa kaikki hyvät uutiset ensimmäisenä, se kenestä nään unia ja aamulla herätessäni kokeilen onko hän vierellä.
Säälittävää, mutta minkäs teet.
Kommentit (8)
Ei kyse ole rakkaudesta vaan pakkomielteestä, joka perustuu lisääntymisikäisen hormonitoimintaan ja haavekuvitelmiin.
Vastuullista on antaa olla ja tarvittaessa hakea ammattiapua.
Milloin lopetat? Milloin tuo riittää sulle? Missä sun rajat menee? Kuinka pitkän ajan elämästä aiot roikkua tuossa vai aiotko uhrata kaiken saadaksesi nähdä toimiiko suhde tuon miehen kanssa? Kuinka tyhmiin asioihin olet valmis? Aiotko ottaa isoja riskejä?
Jospa kerron sulle ihan tälläin elämänkokemusta omaavana, mitä se haluaa: p***ua ja on haistanut tässä erinomaisen sauman saada sitä. Jos tohon vonkaamiseen lankeat niin kyllä, olet perheenrikkoja ja ei ole kaukana se päivä kun tuo "mies" tekee saman tempun sulle. N50
Mitä sitten jos miehen suhteessa ei ole kaikki hyvin? Sekö antaa sinulle luvan mennä väliin? Harvemmin suhde on erityisen onnellinen siinä vaiheessa kun toinen kärsii masennuksesta. Sellainen kriisi altistaa helposti etsimään lohtua ja ymmärrystä jostain oman suhteen ulkopuolelta ja minusta vain itsekäs ihminen käyttäisi sitä hyväksi.
"mies on ehtinyt saada lapsen kahden eri naisen kanssa, ja jälkimmäisen kanssa he menivät puoli vuotta sitten kihloihin..." "Tiedän, että hänen kihlattunsa olevan masentunut..."
Mmmmmmmmh... voisko olla se kun haksahti uusioperhesotkuun ja pikkulapsiajen pyörittäjäksi pettämisistä fantasioivan ja asialla leikittelevän lierosulhasen kanssa.
Ihana kemia, sitä oli vain minun ja hänen välillään koska en itse ole sitä koommin kokenut - haikailee ap.
Lykkyä!
Ethän tunne koko miestä. Elät omassa kuplassasi ja kuvittelet miehen olevan täydellinen. Yleensä se ensimmäinen ihastuminen jää erityisen hyvin muistiin, sillä silloin kaikki on uutta ja mahtavaa ja ihastumisen tunne valtava. Unohda koko mies ja jatka elämääsi.
Juu. Ensimmäinen aviomieheni oli lukioikäisenä rakastunut luokkatoveriinsa, mutta suhde ei edennut muutamaa suudelmaa pidemmälle. Sattumalta lukioiän ihastuksen serkku osui miehen kanssa samalle kurssille yliopistolla. Opiskelukaveri oli kovasti lukioaikaisen ihastuksen näköinen ja mieheni rakastui häneen päätäpakaa.
Seksi alkoi jo ollessamme vielä naimisissa ja erohan siitä tuli. Saivat kaksi lasta ja sitten mies rakastui 17-vuotiaaseen lukiolaistyttöön. Jätti vaimon numero 2 kahden pienen lapsen kanssa selviämään miten parhaiten taitavat. Avionrikkojalla on usein surkea kohtalo. Nainen oli vielä nuori, mutta ei löytänyt enää uutta parisuhdetta kahden pienokaisensa kanssa.
Ei kyse ole rakkaudesta vaan pakkomielteestä, joka perustuu lisääntymisikäisen hormonitoimintaan ja haavekuvitelmiin.
Vastuullista on antaa olla ja tarvittaessa hakea ammattiapua.