Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin ottaa rennommin - Millainen on vanhemman minimisuoritus?
08.08.2021 |
Olen ruvennut viime aikoina kyseenalaistamaan länsimaista keskiluokkaista vanhemmuutta: Harrastusrumban pyörittämistä, onko varmasti uudet ja oikean merkkiset vaatteet lapsella, tukka taas liian pitkä, syökö se ruokaympyrän mukaan, eineksille tiukka ei ainakin teoriassa, mites ruutuaikaa - taas liikaa, onko ne sen kaverit kivoja ja kunnollisia, ostan ehdottomasti kehittäviä leluja ja kirjoja, raahaan ne taidenäyttelyyn että viisastuisivat, joku motorisia taitoja kehittävä harrastus pitäisi pienimmälle nyt keksiä kun naapurin maijakin luistelee paljon paremmin...
Haluaisin oikeasti päästä tästä jatkuvasta suorittamisesta ja vertailusta ja huonosta omasta tunnosta eroon, mutta en halua huonon äidin leimaa enkä tietenkään jättää lasta heitteille. Mitä asioita mielestänne vanhemman minimissään kuuluu tehdä?
Kommentit (10)
Vanhemman pitäisi tutustua siihen lapseensa yksilönä, sen mukaan katsoa mitä pitää tehdä enemmän ja mitä vähemmän. Muihin lapsiin vertailu, edes sisaruksiin, pitäisi unohtaa kokonaan. Ainoastaan siltä lapselta tuleva hyvän tai huonon äidin leima on se, millä on merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokaa, lämmin koti, puhtaat ja ehjät vaatteet.
Turvallinen koti, eli ei väkivaltaa ja huutoa kotona.
Virikkeitä tarhassa ja koulussa.
Kuka noita vaatimuksia asettaa, ja seuraa? Sun pitää vaan alkaa itse miettiä, mitkä asiat sun mielestä ivat tärkeitä. Et ole kenellekään muulle selitysvelvollinen perheesi asioista.
Se on selvä, että lapsille pitää järjestää turvallinen lämmin koti, asialliset vaatteet päälle ja tavallista ruokaa. Jos he toivovat jotain harrastusta, niin ehkä kerta tai max 2 viikkoon se jollain tavalla tulisi mahdollistaa.
Katsele ihmeessä vaikka kauppojen pakastealtaita, minkälaisia vihanneksia sieltä löytyy. Ei tarvi itse kuoria ja pilkkoa kaikkea ja silti se on itse tehtyä ja terveellistä. Myös vihannesosastolla on valmiita vokki-ym vihannessekoituksia.
Ja on vain parempi, jos lapsia edes jollain tavalla osallistetaan kodin töihin. Esim imurointi 4-henkisessä perhessä on kaikille kivampi, jos imuroidaan vuorotellen eli kerran kuussa.
Se, että lapsi on ruokittu, vaatetettu, rakastettu, käytöstavat opetettu, kannustettu ja opetettu.
Pikkulapsiaika = juokse toisen vanhemman kanssa kilpaa tai vuorottelua.
Isompi lapsi = Toinen silmä hereillä.
Iso lapsi = Voit nukahtaa sohvalle silloin tällöin. Pärjää jo itsekin suureksi osaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurpiirteisyys siivoukseesa ja ruuanlaitossa.
Meilläkin oli lapsuudessa hienot harrastukset ja vaatteet ja osattiin käyttäytyä. Todellisuudessa meitä hakattiin ja haukuttiin. Ulospäin piti vain näyttää niin hienolta. Itse haluan tehdä lapsestani aidosti hyvinvoivan. Se on pääasia minkä eteen teen kaikkeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista eniten lapsi tarvitsee läsnäoloa ja rakkautta. Ole läsnä lapsellesi, kuuntele hänen murheitaan ja huoliaan. Ota hänet omana ainutkertaisena yksilönä vastaan. Siinä ne tärkeimmät käytännön asioiden eli säännöllisen elämänrytmin (ruoka-ajat, nukkumaanmeno, puhtaat vaatteet jne) lisäksi. Muuta ei tarvita. Lueskele mitä lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on sanonut nykyvanhemmuudesta ja siitä mitä lapsi oikeasti tarvitsee.
Minimi on lakiraja.
Finlexistä luet mitä kaikkea ei saa tehdä. Ja teet sitten kaikkea muuta kuin mistä luit.
Säännöllinen ruoka, puhtaat vaatteet, aikaa lapselle ja ohjausta elämän asioihin. Hoidetaan rutiinit nipottamatta eli nukkumaan menot ym on joustavia. Ruoan kanssa ei ole nipotettu koskaan. Lämmin ruoka ei ole ehdoton. On pidetty voileipäpäiviäkin, kun ei ole huvittanut laittaa. Einekset kuuluu elämään. Karkkia syödään kun on tarve eli ei karkkipäivää.
Näin on menty ja kolme lasta saatu hyviksi tyypeiksi. Vanhin jo 20v. Harrastusrumbaa ei ole ollut koskaan. Eivät ole halunneet.