Esikoiseni lopettaa tänään intin kesken, toisaalta mua harmittaa.
Meni heinäkuussa ja ne oli tän viikon leirillä. Ja siellä leirillä huomas, ettei pysty syömään ruokaa pakista, kun siinä pakissa kaikki ruuat on sekasin.
Tähän asti meni hyvin, kun ruokalassa sai ite ottaa ruokaa ja oli erikseen lautanen salaatille ja erikseen lämpimälle ruualle.
Se on ollut ihan pienestä asti kauheen tarkka siitä, ettei ruuat saa mennä sekaisin (vaikka mahassa meneekin :). Nyt se oli lähettetty lääkärille ja tulee tänään kotiin ja kokonaan pois.
Kommentit (17)
... apua noin voimakkaaseen fobiaan? Hänhän saa nyt mielenterveyteen viittaavaan diagnoosin. Meinaako hän (ja sinä) että pystyy koko elämänsä kontrolloimaan syömisiään?!
tuo nyt helvetti vie voi olla totta! Ei kukaan armeijaikäinen voi olla nössö tollukka ettei pysty pakista syömään. Onko poikasi ihan terve? :D
Yritä nyt jotenkin se saada sinne takaisin. Onhan tuo nyt pieni syy keskeyttää. Jotkut työnantajat katsovat, onko armeija suoritettu vai ei.
Ja palveluspaikkana taisi olla Porvoon tykistö. Siellä on ollut muita tuollaisia tapauksia.
Ikävä kyllä ei siis ilmeisesti niinkään harvinaista "sopeutumattomuutta".
En tiennyt että noin - anteeksi vain - heppoisista syistä saa jättää armeijan kesken. Luulin että pitää olla vakavaa sosiaalista sopeutumattomuutta, ihan katastrofaalista ylipanoa, surkea kunto tai vast.
Mutta voi tietysti olla, että tuo on vain yksi oire jostakin isommasta asiasta.
En pidä armeijaa mitenkään pyhänä tai vast, mutta tietysti tulee mieleen, että jos tuollaisista asioista olisi ennen saanut vapautuksen, niin miten olisi esim Talvi- tai Jatkosodassa käynyt.
Onko lapsi saanut aiemmin apua ongelmaansa (ja tuskin on ihan ainut ongelma- yleensä on muitakin esim. laput hiertää vaatteissa tmv.)?
Minäkin olin tuon asian kanssa tosi tarkka nuorena, mutta vähitellen opin siitä pois, kun aloin itse laittaa ruokaa. En kyllä vieläkään tarkoituksella sekoita ruokia, vaan syön esim. salaatin sijasta mieluummin ne raaka-aineet erikseen. Ovat vaan parempia sillä tavalla.
Onko lapsi saanut aiemmin apua ongelmaansa (ja tuskin on ihan ainut ongelma- yleensä on muitakin esim. laput hiertää vaatteissa tmv.)?
Ei taida lukea aistiyliherkkyydestä mitään vaan kyllä siellä on joku pääkopan juttuihin viittaava koodi.
En kehtaisi edes täällä mainostaa tuollaista asiaa.
lempipyjamaansa (sellaista mummun ostamaa pupupyjamaa). Meidän poika on niin herkkä tuollaisten asioitten suhteen.
Tavallaan ihanaa kuitenkin, että poika on taas kotona äidin lihapatojen ääressä:)
mielenterveyspaperit yliherkkyyden takia.
intistä, ovat vain muiden tiellä ja jaloissa pyörimässä.
Minäkin kammoan lukkeja kamalasti. Jos olisin poika, niin retket olisivat syksyllä kauhistus. En silti mitään intin lopettamista harkitsisi. Hankkisin varmaankin jotain unitabletteja tai rauhottavia lääkkeitä, että pystyisin siellä lukkisessa teltassa nukkumaan.
Armeija on kansalaisvelvollisuus.
Ei voi kuin sanoa että jos joskus vastaavaa osuisi omalle kohdallenne, toivon ettette te itse kohtaisi noin tollukkaa sakkia.
Huomaa että tässäkin puhuu ihminen joka ei oikeasti tiedä mistään mitään.
Suomessa ei muuten ole edes armeijaa. Voi voi...
Minäkin kammoan lukkeja kamalasti. Jos olisin poika, niin retket olisivat syksyllä kauhistus. En silti mitään intin lopettamista harkitsisi. Hankkisin varmaankin jotain unitabletteja tai rauhottavia lääkkeitä, että pystyisin siellä lukkisessa teltassa nukkumaan. Armeija on kansalaisvelvollisuus.
metsässä. En ole ollut koko viikkoon yhteyksissä, tänään tai huomenna pitäisi tulla lomille ja sitten kuulen, miten rankkaa metsässä on ollut :-)
Oman poikani kommentit tähän astisesta palveluksesta on ollut, että on rankkaa kaikki se seisominen ja marssiminen oudoilla (maiharit) kengillä, jalat kipeytyy ihan sairaasti, mutta muuten kaikki kamaluuden vouhotus on ollut ihan ylimainostettua......
Haen siis pojalle ja itselleni pari saunasiideriä ja puidaan metsäretki iltasella...:-)
Ja palveluspaikkana taisi olla Porvoon tykistö. Siellä on ollut muita tuollaisia tapauksia.