Ei jumankauta, lähellä asuvat vanhempani ramppaavat meillä alvariinsa!
Siis oikeasti, pitääkö tässä alkaa harkita talon myyntiä ja muuttaa kauemmaksi? Eläkkeellä oleva isä ajaa meille jokaikinen päivä kuluttamaan aikaansa. Äiti on yhä työelämässä, mutta käy vähintään neljä kertaa viikossa milloin milläkin asialla.
Takaovesta tulevat tietenkin koputtamatta. Ei viitsittäisi pitää lukossa, koska itsekin kuljemme ovesta tuon tuostakin.
Jos jossakin on vaikka joku tavara muutaman päivän ollut tyhjän panttina, ovat vanhempani heti että "tarvitsetteko tuota, meillä olisi kyllä sille käyttöä". Molemmilla on vähän hamnsterin luonnetta.
Väsyttävää. Mieheni on tosi stressaantunut tunkeilevien appivanhempiensa takia.
Onko vastaavia kokemuksia teillä muilla, miten hoiditte asian?
Kommentit (19)
Ottakaa nojatuoli siihen oven lähistölle mistä vanhemmat paukkaa sisään, ja alkakaa miehen kanssa harrastamaan estotonta seksiä siinä. Jos/kun paukkaavat sisään kesken aktin, niin ehkä siinä olisi opetusta kerrakseen.
Vasta kahden viikon päästä, nyt olen kesälomalla, t. ap
Vierailija kirjoitti:
Mee töihin!
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa nojatuoli siihen oven lähistölle mistä vanhemmat paukkaa sisään, ja alkakaa miehen kanssa harrastamaan estotonta seksiä siinä. Jos/kun paukkaavat sisään kesken aktin, niin ehkä siinä olisi opetusta kerrakseen.
No hyi!
Ovi lukkoon, jos et voi sanoa asiasta vanhemmillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa nojatuoli siihen oven lähistölle mistä vanhemmat paukkaa sisään, ja alkakaa miehen kanssa harrastamaan estotonta seksiä siinä. Jos/kun paukkaavat sisään kesken aktin, niin ehkä siinä olisi opetusta kerrakseen.
No hyi!
No kuulostaa sellaisilta ihmisiltä jotka vain tyyliin "jahas, jahas, minäpäs vain kävelen tästä ohi kädet silmillä.."
Ilmoitat vanhemmillesi, että voivattulla teille kerran viikossa. Ja kutsuttuna.
Pistä ne kuriin. Tuo on väärin varsinkin miestäsi kohtaan. Jos et pysty suutasi aukaisemaan niin ovi lukkoon kun vieraita ei haluta.
Vanhempasi tarvitsevat harrastuksia. Vaikeahan tuota on ottaa puheeks ilman että joku loukkaantuu, mutta pakko se on. Kerta viikkoon ja sovittuna aikana ok.
Vai talon myyntiä voisit harkita mutta et rajojen asettamista vanhemmillesi? Mitä jos sanot ihan suoraan, että väsytte jos joka päivä tulee vieraita.
Menkääpä kokeeksi vaikka viikon ajan joka päivä notkumaan vanhempiesi talolle. Varsinkin silloin kun haluaisivat vaikka käydä nukkumaan, ette lähde kulumallakaan. Kysykää sitten onko kivaa?
Ovet lukkoon ja sanot, että lähdette nyt reissuun. Seuraavan kerran sopii tulla käymään syyskuussa.
Meillä oli tuollaista. Laitettiin porttiin lukko. Yritettiin ensin puhua, mutta siitä seurasi vain sitten vainoamista ja herjaamista. Kuulemma SALAILLAAN jotain, jos ei saa muka ilmoittamatta tulla. Että lapsilla on jokin hätä, jota SALAILEMME. Huoh.
Nyt sitten muuttivat VIELÄ lähemmäs ja ajelevat muka-asioillaan talomme ohi bussilla eestaas...
Lapset on täällä koulussa, joten pakko kärvistellä vielä pari vuotta.
Puhu suoraan vanhemmillesi. Eivät muka itse ymmärrä tuppautuvansa tai että tuollainen paikalle pelmahtamisen riski 24/7 on todella stressaavaa ja ahdistavaa teille. Omat vanhemmat myös olivat aikanaan vastaavasti todella rajattomia tapauksia. Rauha saatiin kun muutettiin 200 km päähän, tämänkin jälkeen oli pari yllätysvierailua mitkä loppuivat siihen kun oltiin luojan kiitos sattumalta muualla reissussa molemmilla kerroilla.
Ja ei, en vihaa vanhempiani! Rakastan heitä. Mutta täytyy elää kerran tällaisen rajattoman tuppautujan kanssa elämäänsä, että voi ymmärtää miten suurta stressiä tällainen käytös teettää toiselle osapuolelle.
Kumma kyllä kun olin 2 v. 1800 km välimatkan takana niin hieman hellitti ns. ahdistelu kun heillä ei ollut mahdollisuutta tuppautua elämään fyysisesti niin helposti kuin ennen. Välillä mietin että voisimme lähteä takaisin ulkomaille ihan vain vanhempien takia :D Hienoa että välittävät, mutta sairaalla ja terveellä on jokin raja. Feel you ap.
Vierailija kirjoitti:
Ovi lukkoon, jos et voi sanoa asiasta vanhemmillesi.
Taas on vanhempien vika! vika on sinussa itsessäsi jos et kykenen kasvotusten vetää rajoja vanhemillesi.Sinun pitää itse kyetä puhumaan asiat ja rajat.He eivät ole selvännäkiöitä,eivät tiedä ajatuksiasi.Eivät sitä mikä on liikaa.Aikuisen tyttären tai pojan joka asuu omaa kodissa.On kyetävä kertomaan heti pelin säänöt vanhemille.Voit sytää omaa itseäsä,olet aikuinen!Kykenemätön keskustelemaan oikeista asioista vanhemille ja sitten haukutaan täällä vanhempia.,Tällä kertaa sentään on isästä kyse.Useinhan haukunta foorumit on aina äiti!
Miksei vaan vanhemmilleen voisi sanoa, että älkää käykö niin usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovi lukkoon, jos et voi sanoa asiasta vanhemmillesi.
Taas on vanhempien vika! vika on sinussa itsessäsi jos et kykenen kasvotusten vetää rajoja vanhemillesi.Sinun pitää itse kyetä puhumaan asiat ja rajat.He eivät ole selvännäkiöitä,eivät tiedä ajatuksiasi.Eivät sitä mikä on liikaa.Aikuisen tyttären tai pojan joka asuu omaa kodissa.On kyetävä kertomaan heti pelin säänöt vanhemille.Voit sytää omaa itseäsä,olet aikuinen!Kykenemätön keskustelemaan oikeista asioista vanhemille ja sitten haukutaan täällä vanhempia.,Tällä kertaa sentään on isästä kyse.Useinhan haukunta foorumit on aina äiti!
Mikä se semmonen selvänäkiö on?
Kyllä vika on tasan tarkkaan vanhemmissa. Ei kukaan voi kuvitella että tuo käytös on asiallista.
Vierailija kirjoitti:
Puhu suoraan vanhemmillesi. Eivät muka itse ymmärrä tuppautuvansa tai että tuollainen paikalle pelmahtamisen riski 24/7 on todella stressaavaa ja ahdistavaa teille. Omat vanhemmat myös olivat aikanaan vastaavasti todella rajattomia tapauksia. Rauha saatiin kun muutettiin 200 km päähän, tämänkin jälkeen oli pari yllätysvierailua mitkä loppuivat siihen kun oltiin luojan kiitos sattumalta muualla reissussa molemmilla kerroilla.
Ja ei, en vihaa vanhempiani! Rakastan heitä. Mutta täytyy elää kerran tällaisen rajattoman tuppautujan kanssa elämäänsä, että voi ymmärtää miten suurta stressiä tällainen käytös teettää toiselle osapuolelle.
Kumma kyllä kun olin 2 v. 1800 km välimatkan takana niin hieman hellitti ns. ahdistelu kun heillä ei ollut mahdollisuutta tuppautua elämään fyysisesti niin helposti kuin ennen. Välillä mietin että voisimme lähteä takaisin ulkomaille ihan vain vanhempien takia :D Hienoa että välittävät, mutta sairaalla ja terveellä on jokin raja. Feel you ap.
En ymmärrä mikä tarve on tulla nimenomaan yllättäen. Se tuntuu todella haljulta.
Mun appivanhemmat asuivat 200 kilometrin päässä, poikansa oli siinä vaiheessa käynyt armeijan, asunut jo 5 vuotta omillaan Helsingissä, opiskellut valmiiksi, ostanut asunnon ja asettunut, työpaikkakin oli vakituinen.
Yhtäkkiä anopille iski jokin käsittämätön takertumsen tarve ja he teki näitä yllätysvisiittejä.
Paras oli kello 6.30 muuton jälkeisenä aamuna. Sätsätti ympäri asuntoa, miten "siivotonta" oli - no kai kun viimeiset tavarat oli saatu kannettua sisään vähän jälkeen puolen yön. Ja miten kaapissakaan ei ole ruokaa, poika kuolee nälkään, kun en ruoki. Ja niin edelleen.
Tästä meni kyllä maku totaalisesti noihin ihmisiin. Varsinkaan kun ikinä eivät pyytäneet anteeksi.
Huhhuh. Eihän tuo noin voi mennä. Nyt ovet säppiin ja vink vink, jos ei suoraan viitsi sanoa.