Miten varautua tulevaan tuhoon?

83 elinvuoden kokemuksella sanon, että ihminen on julma ja itsekäs laji, joka tavoittelee vain omaa lyhytnäköistä etuaan. Siksi en ole aikoihin iloinnut syntymistä, vaikka olen työkseni hoitanut ihmisiä. Nykyisin lähinnä kuoleman uutiset saavat minut tuntemaan, onnekseni niitä uutisia näyttää olevan tiedossa runsain määrin.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että Maan biosfääri on ajautumassa kovaa vauhtia niin kutsuttuun systeemiseen syöksykierteeseen, mikä päättyy väistämättä planeettamme elinkelpoisuuden tuhoutumiseen. Katastrofin syynä ovat energia- ja raaka-ainetarpeen tyydyttäminen, saastuminen, päästöt ja jätteet, jotka kaikki ovat seurausta lähes kahdeksan miljardin ihmisen alati kasvavasta kerskakulutuksesta.

Vielä olisi viidestä kymmeneen vuotta aikaa pysäyttää monella rintamalla etenevä tuho, mutta se edellyttäisi että vauraiden länsimaalaisten asukkaat leikkaisivat kulutuksensa noin 1/15:aan nykyisestä. Sehän tiedetään, ettei kukaan halua edes ajatella elintasonsa laskemista.

Pitäen edellinen mielessä, katse kannattaa kohdistaa korkealle ihmiskunnan kaapin päälle: mitä tekevät he, joilla on kaikkein eniten hävittävää? He, jotka ovat ihmisistä itsekkäimpiä oman edun tavoittelijoita, joilla on käytössään mittaamattomat tutkimukselliset, tekniset ja taloudelliset resurssit, sekä vuosisatojen vallankäytössä koeteltu valmius turvautua äärimmäisiin keinoihin itsensä, lähipiirinsä ja ehkä maanmiestensä tulevaisuuden turvaamiseksi? Mitä tekevät rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat, jotka hekään eivät voi rakentaa itselleen uutta Maapalloa?

Ainoa keino on radikaali ihmismäärän pienentäminen, nopeasti. Ongelmana vain on, etteivät tavalliset sodat tapa tarpeeksi paljon, eikä ydinsota tule kysymykseen, sillä tarkoituksena on säästää luonto. Niin ollen jäljelle jäävä keino on nopeasti leviävä tappava sairaus, jolta sen alulle panijat voivat itse suojautua.

Ihmiskunnan historia on verinen ja toistaa itseään: siksi on ilmiselvää, että Covid-19 on joukkotuhoa valmisteleva toimi, jonka tehtävänä on osoittaa miten yhteiskunnat kautta maailman reagoivat uhkaavan patogeenin leviämiseen. Toisekseen Covidin vuoksi huomattavien resurssien kohdentaminen “patogeeni ja rokotetutkimukseen tulevien pandemioiden hillitsemiseksi” ei kiinnitä epätoivottua huomiota, joten joukkotuhonnan valmistelu on onnistunut jopa katseiden alla.

Sitä en tiedä milloin varsinainen joukkotuhon pandemia puhkeaa, mutta sen tiedän että se hetki ei ole kaukana. Saattaa hyvin olla, että piru on jo päästetty irti, itäen siellä, täällä ja tuolla.

Jos pelottaa, neuvoni on lähteä jonnekin asumattomalle seudulle, missä missä olosuhteet ovat viruksille ja bakteereille mahdollisimmat huonot. Sellaiset olosuhteet tarkoittavat kuivuutta, voimakasta uv-säteilyä, korkeaa lämpötilaa ja suuria lämpötilan vaihteluita. Riittävän syrjäisellä aavikolla voit saada hyvällä onnella useita lisävuosia.

Tärkeintä on kuitenkin sunnitella miten päätät päiväsi kivuttomasti. “Ebola-isorokon” oireiden alettua on nimittäin myöhäistä.