Eikö teitä naiset harmita kun ette uskalla tehdä aloitteita miehille niin kaikki kiinnostavimmat menee sivu suun?

Kuulepas kun ei voisi vähempää kiinnostaa.

Mistä moinen luulo? Tietenkin teen aloitteen, jos kiinnostaa.

Ei harmita, kun kaikkein kiinnostavin teki itse aloitteen enkä tarvitse muita miettiä.

Minä tein aloitteen ja sain juuri sen miehen, jonka halusin. Ei ollut helppoa, mutta olin sinnikäs.

Vierailija kirjoitti:

Mistä moinen luulo? Tietenkin teen aloitteen, jos kiinnostaa.

Naiset ei todellakaan uskalla tehdä alotteita.

Ei

Minulle ei ole koskaan tehty aloitetta. Vaikka olen kuullut että olisin hyvännäköinen. Itse en ota kantaa miltä näytän xD

ei, koska seuraava mies odottaa jo kulman takaa

No se just tässä on ongelma! Toisaalta olen saanut parit pakit, kun olen yrittänyt ja se tuntuu todella kamalalta. Olisin onnellisempi ja itsetuntoisempi ilman noita epäonnistumisia. Joten enpä tiedä... se, joka ei yritä, ei joudu kohtaamaan oman kelpaamisensa rajoja joten voi ainakin aina elätellä ajatusta siitä, että ois saanut jonkun hyvän, jos vaan ois yrittänyt. Kun yrittää ja saa pakit, tietää, että ei, siitä ei ollut kyse. Onneksi välillä toi homma myös toimi, huh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä moinen luulo? Tietenkin teen aloitteen, jos kiinnostaa.

Naiset ei todellakaan uskalla tehdä alotteita.

Se riittää, että nainen hymyilee miehelle. Kyllä mies sitten tulee juttusille. 

Ei harmita. Tällä naamalla turha mitään aloitteita tehdä, pakit tulisi kuitenkin.

Tein aloitteen, kun näin tarpeeksi kiinnostavan miehen. Olen edelleen yli 10 vuoden jälkeen saman tapauksen kanssa yhdessä.

Ehkä sä et vaan ap ole se, jota kohtaan naiset tekisi aloitetta?

Kaikki naiset jotka tunnen, jotka on suhteessa miehen kanssa, on tehneet itse aloitteen. Ehkä ap vaan on sitä tyyppiä, jolle aloitteita ei tehdä. Silloin pitää panostaa omaan habitukseen.

Minä, mun kaikki kaverit, mun äiti, mun äitipuoli... kukaan niistä ei olisi löytänyt miestä ellei olisi itse tehnyt aloitetta, kosintaa myöten.

Ap, tiedän että tämä kuulostaa susta pahalta, mutta itseään voi kehittää oikeasti. Hali ja pusi.

Juuri aloituksessa kuvatusta syystä johtuen opettelin tekemään aloitteita miehille. Kiinnostavia miehiä on niin vähän, että on yksinkertaisesti pakko toimia, jotta saa sen, kenet haluaa. En ole hetkeäkään katunut. Iskin siten aviomieheni ja sitä ennen joitain lyhytaikaisempia tapauksia, joita kaikkia muistelen erityisen hyvällä.

Ei. Jos miehessä ei ole sen verran henkistä munaa, että uskaltaa tehdä aloitteen, ei hän ole minun mies.

Ai että menisin kysymään jotain ventovierasta treffeille ihan noin vain? No en mene, jonkun verran pitää tuntea. Itse kysyin kerran pari kertaa aiemmin tapaamalta mieheltä haluaisiko hän lähteä ulos minun kanssa. Halusi, nyt me ollaan oltu pitkään naimisissa.

Kun löysin kiinnostavan miehen, tein aloitteen. Kävi ilmi, että minä en ollut kiinnostava.