Minkälaisia ovat oikeasti ihmiset, kenellä on adhd. Ei lepertelyä, kiitos. Poikani voi olla kauhukakara.
Kysyn kokemuksia, koska pojallani on adhd. Ongelma on se, että on hyvin usein provosoimassa ja härnäämässä. Millään hyvällä ei meinaa saada kuria, aina pitäisi olla suuttumassa. Pojallani on myös lievä älyllinen kehitysvamma. En vaan usko, että liittyy siihen. En meinaa jaksaa tällaista, koska nauttisin mielelläni rauhasta ja sovusta. En jaksaisi aina pakottaa itsestäni esille jotain pirttihirmua, että saisi pidettyä rauhaa yllä talossa. En ole ollenkaan sellainen ihminen. Erosin lapsen isästäkin osittain, koska on samanlainen provoaja, mutta hänen sielunmaisemiaan en aio enää kysellä. Jos jollain on ihan aitoja kokemuksia, niin otan ne mielellään vastaan. En tarvitse ehdotuksia avun hakemisesta. Ymmärrän, että ne tarkoittavat hyvää, mutta tiedän ne asiat itsekin. Tavoitteeni on jotenkin saada tuolle pojalle päähän se, että mitään hyvää ei seuraa toisten jatkuvasta härnäämisestä, mutta sitä varten pitäisi ymmärtää, mikä tuota käytöstä ajaa.
PS. Tähän en halua nyt sellaisia vastauksia, että koko "adhd:ta ei ole olemassa", koska saat olla sitä mieltä, mutta ole hyvä ja tee uusi aloitus keskustellaksesi siitä. Se ei liity nyt tähän aloitukseen, eikä sellaiset kommentit hyödytä minua. Tiedän erittäin hyvin, että monet ihmiset ovat sitä mieltä ja tiedän, mistä syystä ovat sitä mieltä. Se on minulle ok, olen hyvin avoin sen ajatuksen edessä, mutta en halua keskustella siitä tällä kertaa.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Kun kerta sanoit, että et halua mitään lepertelyä, niin sanotaan suoraan: aika huolestuttava ennuste, jos älylliseen kehitysvammaan yhdistyy ADHD. Normijärkinen ADHD nyt saattaisi suunnata sitä tarmoaan johonkin järkeväänkin vaikka hekin ovat yliedustettuja mm. rikollisissa. Sanoisin, että tärkeintä mitä voit tehdä, on huolehtia siitä, että nuorella on asiallinen kaveriporukka. Tuollaisella yhdistelmällä lapsesi on aivan mahdottoman helppoa houkutella kaikkeen rikolliseen ja/tai vaaralliseen.
Siksi viettääkin paljon aikaa kotona, koska yksin ei oikeastaan uskalla minnekään laskea. Mutta haluaisin tietää, onko adhd -tyypeillä yleisestikin verissä jatkuva provoaminen ja ärsyttäminen. Ap
Aineenopettajana sanoisin, että en tee mitään päätelmiä oppilaan käytöksestä ja luonteesta etukäteen, kun kuulen, että hänellä on adhd. Yhteistä heille on, että töiden edistymisen ja ohjeiden seuraamisen kanssa on usein pulmia. Mutta he voivat olla tyhmiä tai älykkäitä, rehellisiä tai epärehellisiä, ystävällisiä tai ilkeitä jne.
Samaa mieltä tuon edellisen kanssa kyllä siitä, että haastava dg on lapsellasi. Usein adhd pystyy älyllään kompensoimaan puutteitaan ja etsimään itselleen sopivia juttuja. Mutta jos on lisäksi kehitysvammainen... Aika kujalla on kaveri varmasti. Toivottavasti saatte kaiken mahdollisen avun.
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajana sanoisin, että en tee mitään päätelmiä oppilaan käytöksestä ja luonteesta etukäteen, kun kuulen, että hänellä on adhd. Yhteistä heille on, että töiden edistymisen ja ohjeiden seuraamisen kanssa on usein pulmia. Mutta he voivat olla tyhmiä tai älykkäitä, rehellisiä tai epärehellisiä, ystävällisiä tai ilkeitä jne.
Samaa mieltä tuon edellisen kanssa kyllä siitä, että haastava dg on lapsellasi. Usein adhd pystyy älyllään kompensoimaan puutteitaan ja etsimään itselleen sopivia juttuja. Mutta jos on lisäksi kehitysvammainen... Aika kujalla on kaveri varmasti. Toivottavasti saatte kaiken mahdollisen avun.
Ok. Sitten voi olettaa, että on perinyt vaikeiden neurologisten ongelmien lisäksi vaikeita luonteenpiirteitä, mitkä ei liitykään näihin diagnooseihin mitenkään. Ap
Ei tuo käytös välttämättä johdu adhd:sta. Mulla on kaksi adhd- oppilasta. Toinen on tosi voimakas persoonallisuus, kärsimätön ja sählä. Mutta myös kova tekemään töitä, utelias, oppivainen ja osaa jossain määrin jo säädellä itseään paremmin. Välillä vähän levoton tunneilla, mutta osaa myös keskittyä todella hyvin ja pyrkii tekemään parhaansa. Joissakin kaverisuhteissa kahnauksia koulussa, koska on niin voimakas persoonallisuus, mutta on kyllä luokassa pidetty henkilö.
Toinen oppilas on taas tosi omapäinen, levoton eikä pysy paikallaan ja keskittyminen on olematonta. Härnää usein muita eikä ymmärrä, että muut eivät pidä siitä, vaikka hänestä se olisikin hauskaa. Molemmat pojat ovat älykkäitä ja osaavat kyllä lopettaa ei toivotun toiminnan kun niin sanotaan ja oppivat virheistään. Ikää 10 vuotta.
Tosiaankin lapsesi käytös ei välttämättä johdu adhd:sta vaan muutkin asiat vaikuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Adhd on vain muotitermi huonolle käytökselle ja epäonnistuneelle kasvatukselle.
Kiitos mielipiteestäsi. Nyt voit painua helv...iin.
Vierailija kirjoitti:
Adhd on vain muotitermi huonolle käytökselle ja epäonnistuneelle kasvatukselle.
Ahaa, luulen kyllä että mulla on etiketit ja käytöstavat paremmin hallussa kuin sinulla :)
Minulla on oppilas, joka pystyy keskittymään ja tekemään jotain vain muutaman sekunnin kerrallaan. Lääkitys on. Ei pystyne koskaan olemaan töissä.
Veljelläni on adhd, ja hän on lämmin ja avulias teinipoika. Juttelee paljon ja mielellään, voisin kuvitella hänen tekevän elektroniikka-alan myyntihommia tulevaisuudessa. Hänen on hankala tarttua toimeen ja vaatii ohjausta välillä kädestä pitäen asioissa, jotka eivät häntä kiinnosta. Koulumenestys on kelvollista. Kotona on kova kuri, ja siitä ei lipsuta. Eli sovitut hoidetaan hyvällä ja sillä siisti.
Olin töissä it alan yrityksessä ja yhdellä kolleegalla oli adhd. Ilmeni esim. niin ettei kyennyt istumaan palavereissa vaan vaelteli sinne tänne. Ilmeisen lahjakas kuitenkin oli koska työnsä jälki näkyy edelleen melkein pari kymmentä vuotta sen jälkeen kuin erosi ja lähti kohti uusia seikkailuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerta sanoit, että et halua mitään lepertelyä, niin sanotaan suoraan: aika huolestuttava ennuste, jos älylliseen kehitysvammaan yhdistyy ADHD. Normijärkinen ADHD nyt saattaisi suunnata sitä tarmoaan johonkin järkeväänkin vaikka hekin ovat yliedustettuja mm. rikollisissa. Sanoisin, että tärkeintä mitä voit tehdä, on huolehtia siitä, että nuorella on asiallinen kaveriporukka. Tuollaisella yhdistelmällä lapsesi on aivan mahdottoman helppoa houkutella kaikkeen rikolliseen ja/tai vaaralliseen.
Siksi viettääkin paljon aikaa kotona, koska yksin ei oikeastaan uskalla minnekään laskea. Mutta haluaisin tietää, onko adhd -tyypeillä yleisestikin verissä jatkuva provoaminen ja ärsyttäminen. Ap
Ei suoranaisesti kuulu adhd:n oireisiin, mutta koska varsinaisten adhd oireiden (keskittymättömyys, lyhytjänteisyys, impulsiivisuus, säätelyvaikeudet, jatkuva ylivirittyneisyys jne) vuoksi lapsi saa helposti osakseen paljon kieltoja ja negatiivista pautetta ympäristöltään, on ymmärrettävää että hän kokee turhautuneisuutta ja ärtymystä, mikä saa hänet näennäisen tahallisesti härnäämään ja kiusaamaan muita. Lapsi väsyy itseensä ja niihin vaatimuksiin mitä ympäristö hänelle asettaa, mutta mitä hän ei vaan pysty täyttmään. Keinottomuus saa hänet sitten ”lyömään läskiksi” kokonaan (”kun en kerran kuitenkaan mitään osaa, ja kaikki menee aina pieleen niin turha edes yrittää”). Huono käytös toimii siis eräänlaisena psyykkisenä suojautumiskeinona omaa huonouden tunnetta vastaan (kun päättää itse olla ilkeä ja huonokäytöksinen, niin voi uskotella itselleen että näin halusinkin asioiden menevän kun saa moitteita). Adhd lapsella on usein erittäin heikko itsetunto, koska hän epäonnistuu niin usein, ja kaveritkin helposti ärtyvät häneen. Kehitysvammaisuus lisänä tuo varmasti vielä omat haasteensa.
Kun kerta sanoit, että et halua mitään lepertelyä, niin sanotaan suoraan: aika huolestuttava ennuste, jos älylliseen kehitysvammaan yhdistyy ADHD. Normijärkinen ADHD nyt saattaisi suunnata sitä tarmoaan johonkin järkeväänkin vaikka hekin ovat yliedustettuja mm. rikollisissa. Sanoisin, että tärkeintä mitä voit tehdä, on huolehtia siitä, että nuorella on asiallinen kaveriporukka. Tuollaisella yhdistelmällä lapsesi on aivan mahdottoman helppoa houkutella kaikkeen rikolliseen ja/tai vaaralliseen.