Mieheni on hurahtanut minimalistiseen tyyliin, vaikkei pärjäisi viikkoakaan esim. ilman leivänpaahdinta. Jos se lähtee matkoille, sillä pitää olla 4 laukkua, joista valita sopiva,

Ai että minulle nauru taas maittoi sisäisesti. Eilisiltana mieheni jälleen esitti upeita ideoitaan, joilla päästään lähemmäs minimalistista elämäntapaa (jota hän ihailee tuntemattomasta syystä). ”Tuo hylly lähtee tuosta tilaa viemästä heti ensi viikolla. Laita myyntiin ne toiset lautaset, ei niitä kuitenkaan kukaan käytä...” Paitsi että en laita myyntiin. Minä tunnen hänet. Jos meillä on vain 8 matalaa lautasta, äkkiähän ne on pesussa nelihenkisessä perheessä ja sitten hän on huutamassa, miksei kukaan ole laittanut astianpesukonetta käyntiin, kun lautaset on loppu. Kun oltiin 2 viikkoa kesälomareissulla, hän vouhotti joka paikassa, että eikö olisi upeaa asua näin, kun on niin avaraa eikä ole turhaa roinaa ja tavaroilla on paikkansa. Onhan se upeaa 2 viikon ajan, kun ei satu tarvitsemaan talvikenkiä ja sadevaatteita tai ei tule vieraita, joille tarjotaan kahvit tai ei satu käyttämään painepesuria tai ei tarvitse narua tai kukkalannoitetta tai ruuvimeisseliä. Arkisista asioistahan ne kaapit on täyttyneet.