Tapellaan miehen kanssa kumpi hoitaa vauvaa yöllä.
Kumpikaan ei halua ja yöllä alkaa karjuminen kun molemmat yrittää saada toista menemään vauvaa syöttämään.
Pitäisköhän antaa vauva pois kun yösyötöt eivät kiinnosta.
Kommentit (20)
mutta jos naisena hoidat valvomiset yksin, voit ainakin vedota jaksamisen mahdottomuuteen, jos mies alkaa joskus kärttää toista lasta..
on hoidettava vauva yöllä. Näin se vain menee.
mies on nukkunut täydet yöt ma-to ja nyt alkaa vittu kitisemään kun joutuu muutaman yön vauvaa hoitamaan. Minä en ainakaan herää yöllä syöttämään, olen hoitanut koko alkuviikon vauvaa yksin. Vauva on 6vk.
joka ei nuku päiväunia. Ja ukko valvoo muutenkin yöt television tai netin ääressä viikolla ja sitten kitisee viikonloppuisin kun väsyttää. Ei työssäkäynti vapautua yöheräilyistä, koska minäkin olen töissä kun hoidan lapsia päivät kotona.
hakea, kun molemmat tahdotte laiminlyödä täysin avutonta ja viatonta vauvaa, joka ei todellakaan ole pyytänyt päästä teidän lapseksenne.
Ei se adoptiokaan huonolta kuulosta, teillä kummallakaan kun ei selvästikään rakkautta lasta kohtaan löydy.
Mutta saatiin sovittua päiväs aikaan järkevät vuorot ja rytmi, jotka onvat toimineet meilä hyvin. Mä hoidan 5 yötä viikossa ja mies 2 joista toinen la-su yö, toinen riippuu mun jaksamisesta. Tämä sen takia että mäkin saa viikossa nukkua kahdet täydet yöunet, jolloin jaksan paljon paremmin. Ja vaikka mies käy tössä niin jaksaa hän viikolla kuitenkin sen yhden yön hoitaa.
3-vuotiaallekin piti riittää huomiota kun hoisin vauvaa ensi viikot yksin. Mies ei saa isyyslomaa koska emme asu yhdessä. Kyllä vauva hoidetaan, mutta tapellaan aina yöt siitä kumpi menee pullonlämmitykseen ja syöttää.
toinen miehen vastuulle. Eikö se olisi reilua?
Haluan nukkua vähintäänkin 4 tunnin pätkän joko alkuyöstä tai sitten aamuyöllä. Sitten tapellaan yöllä vuoroista ja sitä kumpi viimeksi heräsi jos vauva itkee puolen tunnin välein.
just joo anna ne pennut adoptioon niin on parempi teille kaikille.
Mitä hyötyä on pilata molempien yöunet ja tapella yöt läpeensä.
Surkea äidiksi oot ei voi muuta sanoa.
yh olen ja hyvin pärjännyt parivuotiaan ja vauvan kanssa ja aivan yksin, se meidät erottaa että hoidan lapsiani rakkaudesta ja myös imetän
jos tekee lapsia on oltava valmis myös hoitamaan heidät siinäkin tapauksessa jos häipyy kuvioista tavalla tai toisella
vanhemmat tappelee kumpi jaksais vaivautua syöttämään kuusiviikkoista, ei j*malauta!
että ei tulis mieleenkään harrastaa seksiä ainakaan keskenämme. Eikä tule siis lisää lapsia ainakaan meidän yhteisiä. Kun en ole mitään ehkäisyä jaksanut miettiä, enkä mieti.
Me riitelemme keskellä yötä kumpi saa syöttää vauvaa. Minä puolustan rintamaitoa ja mies taas sanoo ettei sillä ole väliä(hän syöttäisi korvikkeita yöllä) ja tarvitsen kuulemma lepoa...
kannattasko käyttää se energia muuhun kuin tappeluun, vaikka päivällä lasten kans touhuamiseen?
mitä jos menisit nyt nukkumaan ja lopetat sen angstaamisen niin jaksaisit ruokkia sitä lastasi yöllä.
tapellaan väsyneinä siitä kumman vuoro on herätä ja mennä sohvalle nuokkumaan kun aamun lastenohjelmat alkavat.
Ja siksi se yöllä väsyttääkin kun päivällä niin paljon puuhastelee. Ja nyt menen olkkarin sohvalle valmiiksi aamua varten ja sohvalta nousen aikaisintaan klo 8 laittamaan television päälle 3-vuotiasta varten.
hoitamaan vauvaa yöllä ja itse nukun pitkät pätkät. Nyt on mun vuoroni notkua koneella yöt, ukko notkui alkuviikosta.
Pitääkö miehesi nousta aamuisin aikaisin töihin? Onko teillä muita lapsia?