Sosiaalinen ahdistus
Oon nykyään niin erakoitunut, että ahdistaa nähä ihmisiä töiden ulkopuolelta. Mulla on tänään vapaapäivä ja lupasin nähdä illalla muutamaa kaveriani, niin koko mun päivä on pilalla sen takia kun ahdistaa.
Mietin kaikkea maan ja taivaan välillä. Esim. minne parkkeeraan auton keskustassa ja en haluaisi ajaa ylipäätään keskustan lähellekään. Lisäksi keskustassa on niin paljon ihmisiä että sekin ahistaa. Vihaan sitä että minua katsotaan. Ruoka ei meinaa maistua ja se aiheuttaa lisää ahdistusta koska sitten pelkään että myöhemmin kuolen nälkään. En tiedä mitä pukisin päälleni, että olisi mukava ja itsevarmempi olo. Ja puen sitten mitä tahansa niin olo on silti todella epävarma ja epämukava.
Ylipäätään koko päivän ollut puristava tunne rinnassa, enkä osaa rauhottua.
Kuulostaa varmasti naurettavalta joillekin, mutta tämmöstä on kun on sosiaalista ahdistusta. Argh.
Tekee mieli perua koko juttu, mutta tiedän että tuo helpottaa kun vaan lähden ja ystävät on ihania.
Mutta ahdistus on kyllä inhottava tunne, ei voi muuta sanoa.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Tööt-tööt töttöröö, trolli.
Ja taas meni hukkaan pitkä ulostuksesi.
pöh
Toivottavasti olosi paranee vielä, kaikkea hyvää sinulle! <3
Ehkä olet liian kova arvostelemaan itseäsi? :) Kannattaa pyrkiä ajattelemaan itsestään ja muista hyvää sekä hyväksyä itsensä erikoisuuksineen, sitten ei ehkä välitä niin paljon, vaikkei muut tykkäisikään. Toisaalta taidat aistia muiden energiat vähän liiankin hyvin.
Itselläni taitaa olla lievä tourette, eli minun on pakko välillä liikkua ja nytkähdellä, ja tiedän ettei kaikki muut sitä osaa oikein pitää normaalina, mutta tärkeintä on mitä itse ajattelen :) Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle! <3