Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koska suru ja ikävä helpottaa eron jälkeen?
05.09.2009 |
Erosta aikaa 2 vuotta.
Mies jätti minut ja kolme lasta yllättäen, onnellisten 15 vuoden jälkeen toisen naisen vuoksi.
Meillä lasten kanssa arki on hyvää, nautin myös kovasti niistä hetkistä kun lapset ovat isällään. Elämä on siis muuten kohdallaan. Surutyötä olen tehnyt, kävin terapiassa ja ystävät + perhe on ollut suurena tukena.
Mutta kun suru ja ikävä kalvaa edelleen. Ottaisin exäni (vaikka hänellä on jo uusi perhe) edelleen HETI takaisin jos hän vaan tulisi. Minulla on tunne etten koskaan voi kokea mitään yhtä ihanaa tai löydä koskaan yhtä ihanaa miestä.
Seurustelin hetki sitten 4 kuukautta erään miehen kanssa mutta mikään ei vaan tuntunut miltään :(
Lopulta mieskin sanoi minulle että taidat edelleen rakastaa ex-miestäsi ja kaivata sitä, kukaan ei kelpaa sinulle.
Huoh.
Kauanko tämä kestää? Meneekö koskaan ohi? Osaanko vielä rakastaa?
Kommentit (13)
mutta mä olin jättäjä ja käsitellyt asiaa hyvinkin jo vuoden ennen kuin sen ääneen sanoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ITselläni ei ole ihan samanlaista kokemusta kuin sulla, mutta huomaan että en edes juuri nyt kaipaa edes uutta suhdetta.
Haluan viettää omaa aikaani ja antaa haavojen parantua.
Edellinen suhde on liian voimakkaasti vielä mielessä, jossa menetin luottamuksen kokonaan exään, joten en pysty luottamaan tällä hetkellä kehenkään. Siksi annankin itselleni nyt aikaa ja oppia arvostamaan itseäni.
Osaat varmasti vielä rakastaa toista, kunhan olet toipunut edellisestä. Olitte pitkään yhdessä, joten voi vielä kestää aikansa. Kukaan ei voi sanoa kauanko kestää päästä exästä yli. Monesti se joka tulee jätetyksi, kärsii pidempään.
Mutta tunnet sen itse sisälläsi, kun olet päässyt exästäsi kokonaan yli ja voit jatkaa elämääsi.
Muistan vain juuri eilen netistä lukeneeni tutkimusta? pettämisen kohteeksi joutuneista. Tutkijalle oli yllätys, miten koville petetyt joutuivat: seurauksena oli masennusta, jopa itsemurhia.
Olen pahoillani puolestasi. Nauti edelleen arjesta lapsiesi kanssa ja myös yksinolon hetkistä.
Käytkö edelleen terapiassa? Olisiko jostain vertaistukiryhmästä apua?
Kävin eroseminaarin ja se on niin huippu ettei sanat riitä kertomaan :)
- mutta ei se ikävää poistanut...
Mulla kans pitkä liitto päättyi miehen löydettyä toisen naisen. Kävin terapiat ja eroseminaarin. Seurustelin toisen miehen kanssa kaksi vuotta ja asuimme jopa yhdessä jonkin aikaa. Mutta ei. Ikävä ja suru ei helpottanut. Nyt kun olen vuoden verran asunut yksin lasteni kanssa, huomaan miten olen kasvanut, enkä enää kaipaa lasteni isää sillä tavoin kuin vielä pari vuotta sitten. Olen löytänyt itselleni ihania uusia harrastuksia, enkä enää etsi rinnalleni uutta miestä. Toivon kyllä, että joskus löydän kumppanin itselleni. Sellaisen, joka olisi vieläpä loistava kasvattaja lapsilleni. Mutta nyt olen oppinut nauttimaan elämästäni (erosta nyt viisi vuotta). Toivon sinulle onnellista elämää. Älä halua exääsi enää takaisin, te ette kuulu toisillenne. Sinua varten on suunniteltu toisenlainen, onnellinen, elämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onkohan mielikuvasi exästä ihan realistinen? Miten hän voisi olla ihana ja sinulle oikea, jos hän on kerran pettänyt ja jättänyt sinut toisen takia???
Minusta nuo eivät kyllä ole kovin mairittelevia meriittejä kenellekään. Ikävää sanoa totuu, mutta huolimatta siitä mitä teillä ehkä joskus oli, niin nyt exäsi on petturi ja perheen hylkääjä!
Mieti tarkkaan, haluaisitko rinnallesi pettäjän vai uuden, uskollisen miehen.
petetyksi tulin ja välillä kaipaus oli suurta. Tunteet määrää ei järki jos rakastaa. Pikkuhiljaa hellitti kaipaus ja en tosiaankaan takaisin ottaisi enää.
Uutta miestä ei ole kuvioissa mitä nyt satunnaisia kumppaneita pahimpaan puutteeseen.
En halua lapsilleni isäpuolta vaikkei isästäkään ole juuri näköhavaintoja näinä eron jälkeisinä vuosina ollut.
Sinun tilanteesi on harmillisempi koska isä on lasten elämässä ja ilmeisesti näet häntä aika usein.
Olisiko muutto mitään toiselle puolelle maata, tulisi välimatkaa ja voisit aloittaa uuden elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhdessä oloa oli yhteensä 20vuotta, lähes lapsesta asti kasvettiin yhdessä. Sitten mies jätti kun löysi toisen.
Aika pian eron jälkeen tajusin ettei yhteistä tulevaisuutta enää olisi vaikka mies olisi tulossakin takaisin, välillä silti tulee ikävä ja suru. Viimeksi kesällä kun kuvioihin yritti uusi mies, josta ajattelin monesti että jopa se vanha petturihuoripukkiex olisi ymmärtänyt minua monesti paremmin.
pohjattoman pettynyt siihen, että erosin, että emme saaneet suhdetta toimimaan. Minulla menee varmasti TODELLA kauan, kun ryhdyn uuteen suhteeseen - jos teen sitä koskaan, siinä määrin syvät arvet ero jätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onkohan mielikuvasi exästä ihan realistinen? Miten hän voisi olla ihana ja sinulle oikea, jos hän on kerran pettänyt ja jättänyt sinut toisen takia???
Minusta nuo eivät kyllä ole kovin mairittelevia meriittejä kenellekään. Ikävää sanoa totuu, mutta huolimatta siitä mitä teillä ehkä joskus oli, niin nyt exäsi on petturi ja perheen hylkääjä!
Mieti tarkkaan, haluaisitko rinnallesi pettäjän vai uuden, uskollisen miehen.
Paskan makuhan tuollaisesta äijästä pitäis jäädä suuhun, ei kaipausta! Tai no tietysti perheen hajoaminen surettaa ja ehkä kusipäätäkin voi ikävöidä, mutta ajatukset tuollaisen miehen takaisin ottamisesta olis ehkä syytä kuopata ja syvälle....
Odotapas ap vaan tovi, niin exäsi ilmoittaa jonkun ajan päästä jättäneensä myös nykyisen heilansa. Tilaisuutesi tulee silloin - mutta käytä järkeäsi...
Minä olen surrut rakkaani menetystä yli 30 vuotta. Välillä on hetkiä että se ei ole mielessä mutta sitten se taas jostain putkahtaa, suru tuntuu edelleen musertavalta. Mnulla on muuten ollut hyvä elämä. Mielenkiintoinen työ ja perhe. Tämä on sellainen asia että sen kanssa on vaan elettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista että se olet sinä itte kun annat ittellesi luvan märehtiä tuota asiaa. Ota itteäsi niskasta kiinni ja anna itsellesi lupa elää. Sinun pitäsi olla onnellinen kun olet päässy eroon ihmisestä joka ei sinusta välitä. Pahinta olisi se että eläisit yhdessä ihmisen kanssa jolle et merkitsisi mitään. Nyt sinulla on mahdollisuus tehdä elämästäsi mitä haluat. Siis tartu kiinni elämään ja anna itsellesi mahdollisuus onneen. Ei onnellisuutesi ole hänestä kiinni vaan sinusta itsestäsi.
Alue: Aihe vapaa
Kun vain annat itsesi elää eteenpäin.
Jotkut sanovat, että erosta toipumiseen täydellisesti menee puolet siitä ajasta, jonka suhde kesti. Enpä tiedä. Oma äitini suri 16-vuotisen avioliittonsa päättymistä hyvinkin parikymmentä vuotta.