Mikä auttaisi 6 v. uhmaan?

meillä ainakin syliä tuntuu kaipaavan

kaikesta tapellaan; pukemisesta, syömisestä ja lähtemisestä. Tiedän että kuuluu ikään mutta on tällä hetkellä aivan mahdoton.

No juu. Ymmärrän oikein hyvin tuskasi, itselläni on erittäin temperamenttinen tyttö ja as-poika, joten konfliktitilanteita on runsaasti ja päivittäin.



Mutta meillä on havaittu muutamia hyviä konsteja:

1) katsokaa lapsen kanssa yhdessä edellisenä iltana seuraavan päivän vaatteet kasaan. Ja niitä valintoja ei sitten seuraavana päivänä enää vaihdeta kuin säätilan äkillisen muutoksen takia. Eipä tarvitse aamulla säntäillä ja tapella ainakaan vaatteiden vuoksi.

Samaa metodia kannattaa soveltaa myös mahdollisen leluvalinnan suhteen (jos teillä lapsi saa ottaa jonkun lelun mukaansa), eli lelu valitaan jo edellisenä iltana reppuun valmiiksi.



2) herätkää varttia aikaisemmin. Kiire kiristää kaikkien pinnaa.



3) millä mielellä itse olet aamuisin? Jos olet aamukäreä, ei se lapsi ole välttämättä ainoa uhmaaja...



4) meillä lapset saavat katsoa aamun lastenohjelmia samalla, kun syövät aamupalaa. Ei välttämättä kasvatusopillisesti kamalan oikein, mutta ruoka uppoaa siinä huomaamatta ja äitee saa rauhassa tehdä omat aamutoimensa. Sitten tuon lapselle sen edellisiltana tehdyn vaatepinon ja hän pukee (samalla kun katsoo piirrettyä). Sitten sopivassa välissä (kun joku piirretty on päättynyt), panen tv:n kiinni - tässä vaaditaan hiukan liipasinherkkyyttä, kesken ohjelman tv:n sulkemisesta ei taida kukaan tykätä. Ja pestään hampaat - ja lähdetään.



5)Jos teillä nimenomaan ulos talosta lähtö kitkaista, niin kokeile lahjontaa: kitinöittä sujuneesta lähdöstä saa tarran kalenteriin ja 10 tarrasta saa jonkun palkinnon. Vaikkapa reissun elokuviin tai uimahalliin (tavarapalkintoja on syytä välttää). Tarrapalkintoja ei kannata jakaa liian isoista kokonaisuuksista eli esim. koko aamutoimien sujumisesta, koska monta eri toimintoa sisältävän kokonaisuuden onnistumista on vähän vaikea arvioida (sujuiko se kitinöittä, vaikka lapsi kerran protestoi jotain jne.). Sen sijaan käyttäisin tarraa vain esimerkiksi kotoalähdön ja tarhaan menon palkitsemiseen.



6) Asperger-lapselleni hermostuttavia ovat rutiinien muutokset ja yllätykset. Ne saattavat hermostuttaa myös tavallisia lapsia. Sen vuoksi esim. aamut pyritääm toimimaan mahdollisimman samoin ja iltapäivällä tarhassa varoittivat hyvissä ajoin lasta siitä, että leikit kannattaa lopetella, äiti on tulossa hakemaan.

Eli ennakoi ja varoita lasta siirtymistä.



7) Huutoa mahtuu maailmaan. Eihän se tietenkään ole kenellekään paras mahdollinen alku päivälle, että lapsi huutaa kuuppa punaisena - mutta olennaista on, että sinä itse tiedät sen olevan normaalia ja ohitsemenevä ajanjakso. Ja pysyt rauhallisena.