Olen miettinyt että onko helteiden vihaaminen/rakastaminen ihmisellä yksi persoonallisuuden piirre?

Veikkaan että liittyy enemmän asunnon lämpötilaan ja mahdollisen ilmalämpöpumpun olemassaoloon tai puutteeseen.

Kukaan ei nauti viikkojen helteestä kun kotona on 32 astetta lämmintä. Vilpoisasta omakotitalosta uima-altaan ääreltä on helppo huutaa että on ihanaa.

Samaa miettiny, usein (ei aina) valitus säistä tuntuu johtuvan siitä että kun toiset nauttii, pitää omaa paremmuuttaan korostaa ja lytätä toisten fiilis.

Säät kun ei edelleenkään muutu valittamalla tai arvostelemalla muiden muiden ihanteita.

Itse tykkään kaikista säätiloista, toki ne viikkoja jatkuvat kovat pakkaset on inhottavia mutta pystyn niiden kanssa elämään 😅

Enemmän fysiologinen. Parikymmentä astetta on ihan sopivan lämpimää ainakin itselle ja kaikki yli 25 liikaa. Näin olen ymmärtänyt monista sukulaisista ja kavereistakin. Suomalaiset ovat tottuneet ja kai jopa jalostusteneet viileään ilmastoon, eikä mihinkään tropiikkiin. Monilla eliöillä elo sekoaa täysin 5-10 asteen muutoksista. Ja kylmältä voi aina suojautua, kuumalta ei lähellekään yhtä hyvin. Taitaapi helteet myös tappaa ihmisiä paljon enemmän kuin pakkanen.

Muutama vilukissa sitten hirnuu lämmöstä täälläkin.

Enpä usko, vaan joillekin lämpö oikeasti tuntuu tosi paljon paremmalta, toiset taas kärsii. Onhan sitä tutkittukin, että jotkut voivat paremmin lämmössä ja saavat auringon paisteesta energiaa ja hyvää oloa. Toisille tulee huonoa oloa. Ihmisten välillä on hirveät isot erot esim. hikoilussa ja lämmönsäätelyssä. Kaverini hikoilee käsittämättömän helposti, ja hänelle nämä helteet on varmaan paljon tuskallisempia kuin minulle. Itse taas kuulun siihen ryhmään, joka piristyy ja tulee iloisemmaksi helteellä, mutta talven kylmyys ja pimeys vetää minut väsyneeksi, tarmottomaksi ja palelen koko ajan.