Ruotsista paluun esteinä työttömyys ja asuntopula — Neuvo halukkaille: älkää palatko

https://www.hs.fi/historia/art-2000008096820.html

Mikä työttömyys?

Miksi meidän pitäisi ottaa tänne työttömäksi/ eläkkeelle ihmisiä, jotka ovat maksaneet veronsa Ruotsiin? Ruotsi tottakai haluaa tätä- on saatu hyöty, nyt menkää takaisin sinne, mistä tulitte.

Et sitten tuoreempaa uutista löytänyt? Tämä ei olekaan kuin 50 vuotta vanha.

Tuo juttu on ollut Hesarissa 50 vuotta sitten.

Siis senhän takia tuonne Ruotsiin lähdettiin, kun täällä ei ollut töitä ja kaupungeissa tosiaan asuntopulakin. Suomi olo köyhä maa noihin aikoihin verrattuna Ruotsiin.

Ei siinä mitään potkimista ollut, vaan kylmä fakta, että tilanne oli mitä oli. Ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, joka vähänkin tuntee lähihistoriaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis senhän takia tuonne Ruotsiin lähdettiin, kun täällä ei ollut töitä ja kaupungeissa tosiaan asuntopulakin. Suomi olo köyhä maa noihin aikoihin verrattuna Ruotsiin.

Ei siinä mitään potkimista ollut, vaan kylmä fakta, että tilanne oli mitä oli. Ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, joka vähänkin tuntee lähihistoriaa.

Kenelle oli köyhä, kenelle ei. Kyllä Suomessa moni duunarikin voi paksusti jo 70-luvulla.

"Ruotsin suomalaiset pyörivät uudessa kotimaassaan suurelta osin eristettyinä omissa ympyröissään. Ruotsissa on leipä, mutta sopeutuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan on jo kielenkin vuoksi vaikeata.

Suurimpana syynä halukkuuteen palata pidetään yleensä viihtyvyystekijöitä. Myös lasten koulutus nähdään vaikeaksi ongelmaksi. Menestymisedellytykset ruotsalaisessa koulussa ovat kielivaikeuksien takia heikot."

Kuulostaako tutulta? Tästä huomaa, miten maa*anmuutto on aina vaikeaa riippumatta kulttuuritaustasta, ihmiset on ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä työttömyys?

Suomessa oli 50 vuotta sitten työttömyyttä ns kehitysalueilla jotka tarkoittivat itä- ja pohjois-Suomea. Helsingin ja etelän teollisuuskeskuksissa oli työllisyystilanne parempi mutta asunnoista oli pulaa varsinkin pk-seudulla. Siksi moni muutti Ruotsiin mielummin koska sieltä sai teollisuuskeskuksista sekä töitä että asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis senhän takia tuonne Ruotsiin lähdettiin, kun täällä ei ollut töitä ja kaupungeissa tosiaan asuntopulakin. Suomi olo köyhä maa noihin aikoihin verrattuna Ruotsiin.

Ei siinä mitään potkimista ollut, vaan kylmä fakta, että tilanne oli mitä oli. Ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, joka vähänkin tuntee lähihistoriaa.

Kenelle oli köyhä, kenelle ei. Kyllä Suomessa moni duunarikin voi paksusti jo 70-luvulla.

Ehkä, mutta maaseudun rakennemuutos työnsi 60- luvulla työmarkkinoille matalasti koulutettua/kouluttamatonta työvoimaa enemmän kuin oli kysyntää.

70- luvun alussa tilanne oli vielä tuo.

Moni kansa/kansalaiskoulun käynyt ei oppinut ruotsia, eikä kotiutunut Ruotsiin.

Näin kävi omillekin vanhemmilleni.

Isäni kiersi Ruotsissa hitsarina vuokratyöfirmojen listoilla, äitini ei työllistynyt sielläkään ollenkaan.

Palasivat, kun kotitila tarvitsi jatkajaa.

Monet palanneet perustivat pienyrityksiä tai saivat töitä kun Suomen talous koheni 70- luvun kuluessa.

Suurien ikäluokkien haukkujat yleensä ovat autusan tietämättömiä olosuhteista, missä monet sodan jälkeen syntyneet kasvoivat.

Sodan jälkeen perustettiin paljon asutustiloja, jotka 60- luvulle tultaessa olivat elinkelvottomia.

Maatilojen töistä huolehtivat pitkälti lapset, raatoivat siinä teini-ikäisiksi, kunnes kansa-ja kansalaiskoulu oli käyty, kotoa pitäisi muuttaa.

Perheissä oli lapsia usein kymmenenkin.

Maatalous koneellistui, maidon(päätuote) hinta laski, pienimpiä tiloja paketoitiin tai myytiin isommille.

Kiivain jälleenrakennus oli ohi, rakennustyömailla ei enää tarvittu yhtä paljon porukkaa, ojia ei kaivettu enää lapiolla.

Laajoilla alueilla Suomessa ei ollut enää töitä.

Tättä kurjuutta lähtivät suuret joukot pakoon Ruotsiin.

Ruotsin-siirtolaisuus oli jatkumoa Karjalan menettämiselle, vaikka tietenkin se kosketti myös muita kuin siirtokarjalaisia jälkeläisineen. Sodan jälkeen perustetut rintamamiesten asutustilat olivat jo perustamishetkellään elinkelvottomia. Tuskin oli kuitenkaan mitään muutakaan keinoa, Suomi olisi varmaankin aika erilainen maa jos sodan jälkeen ja aina 60-luvulle asti nämä ihmiset olisi asutettu kaupunkeihin ihka aitoihin slummeihin, jotka olisivat saaneet 1900-luvun alkupuolen Kallionkin kalpenemaan kurjuudessaan ja hurjuudessaan.