En halua miestä synnytykseen
Lupasin ”miehelleni” että saa osallistua synnytykseen raskauden alussa ja nyt kaduttaa. Koko raskausajan ollut todella lapsellinen, rasittava ja poissaoleva. Emme siis asu yhdessä. Vauvan tuloon ei ole valmistautunut mitenkään paitsi ostamalla itselleen moottoripyörän. Ei edes ole kysynyt tarvitsisiko jotain hommata. Laskettu aika on lähellä ja ei suostu enää edes kauppakasseja kantamaan koska minäkään en. Luulee ilmeisesti olevansa itse raskaana. Jotain jos pyydän niin vastaus on aina että onhan tässä aikaa.. Neuvolassa lähinnä huolissaan omasta painosta, terveydentilastaan ja haukottelee siellä niin nolosti koko ajan että hävettää ihan älyttömästi ja joudun siinä miettimään että mikä ihme sille nyt iski.
Ainoa läheisyys mitä reilun puolen vuoden sisällä on ollut vaan pelkkää ärsyttämistä. Esim. Kipeiden rintojen tai jalkojen koskettamista vastoin tahtoani ja tuollainen nyt pitäisi ottaa tukihenkilöksi synnytykseen. Uskallanko vaan sanoa että haluan synnyttää yksin?
Kommentit (15)
Uskallat. Älä kuitenkaan jätä sikaa vielä, joskus ne miehistyvät kun lapsi on siinä.
Mutta kun ette edes asu yhdessä… Minun kristallipalloni näyttää sianjättämistä 3-6 kk sisällä.
No mitenpä olis ero? Mitä sä tuollaisella "miehellä" teet?
Sinä päätät, kuka synnytykseesi osallistuu. Jos et halua miestä mukaan, hän ei tule, piste.
Miksi lisäännyit tuon helmen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
No mitenpä olis ero? Mitä sä tuollaisella "miehellä" teet?
Eikö ole hiukan hankala erota jos ei edes ole yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi lisäännyit tuon helmen kanssa?
Niinpä…sitä kylvää mitä niittää. Tuon kanssa sitten olet seuraavat parikymmentä vuotta vastuussa lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
No mitenpä olis ero? Mitä sä tuollaisella "miehellä" teet?
Lapsella on oikeus sekä äitiin, että isään. Lasta ei voi erottaa isästään. Ap ja tuon miehen suhde tavallaan jatkuu kunnes lapsi pärjää omillaan.
Jotenkin vedän vaan näitä helmiä puoleensa magneetin lailla vai liekkö sit kaikki miehet pohjimmiltaan samanlaisia. Lähinnä nyt vaan mietin sitä missä vaiheessa kehtaan sanoa et tää ”suhde”oli tässä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitenpä olis ero? Mitä sä tuollaisella "miehellä" teet?
Lapsella on oikeus sekä äitiin, että isään. Lasta ei voi erottaa isästään. Ap ja tuon miehen suhde tavallaan jatkuu kunnes lapsi pärjää omillaan.
No isä voi vuoroviikoin ottaa lapsen luokseen ja hoitaa.
Mitä suuresti epäilen, eiköhän tuollainen "mies" katoa kuin pieru saharaan, kun vauvan ensirääkäisyt kuuluvat.
Ihan hyvin voit ap mennä yksin synnyttämään, jos toinen ei osaa käyttäytyä fiksusti.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vedän vaan näitä helmiä puoleensa magneetin lailla vai liekkö sit kaikki miehet pohjimmiltaan samanlaisia. Lähinnä nyt vaan mietin sitä missä vaiheessa kehtaan sanoa et tää ”suhde”oli tässä. Ap
än yy tee NYT
Ja ei todellakaan ole kaikki miehet samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vedän vaan näitä helmiä puoleensa magneetin lailla vai liekkö sit kaikki miehet pohjimmiltaan samanlaisia. Lähinnä nyt vaan mietin sitä missä vaiheessa kehtaan sanoa et tää ”suhde”oli tässä. Ap
Voin todistaa että ei ole kaikki samanlaisia. Oma mieheni on pelkästään tukenut ja rakastanut koko ajan, sekä vauvan synnyttyä osallistunut sen hoitamiseen.
Ei ole pakko ottaa mukaan, sä sen lapsen synnytät ja valitset juuri sen ihmisen mukaan josta koet olevan sinulle tukea, jotkut tahtoo olla aivan yksin, sairaalan henkilökunta kyllä pitää huolen synnyttäjästä. Itse ensimmäisessä synnytyksessä vastoin omaa tahtoa, vaan mielyttääkseni otin tukihenkilön mukaan ja oli kamala kokemus. Mä todellakin tahdon kipuilla yksin.
ehkä te nyt vaan sovitte toisillenne
vakka kantensa valinnut jne.
No eihän tuosta isäksi ole. Jäät suosiolla yh. ksi. Vauvan tavaroitahan raskausaikana hommataan eikä moottoripyörää.