Te, jotka olette joskus olleet kliinisesti masentuneita: Mitkä olivat oireet ennen lääkärille menoa?

ylös

Itkuisuus, ruokahaluttomuus, unettomuus ja itsarifiilikset. Laihduin n. 20kg puolessa vuodessa. Itkin töissä, aspassa. Sain vaikean masennuksen diagnoosin.

itse menetin työpaikkani ja rahat. istuin apaattisena huoneessa. hitaat liikkeet , edes ruoka ei maistunut . Ohjasivat sossusta psyk.polille

Huimaus oli hankalin. Epämääräiset kivut etenkin vasemman rinnan ja kainalon alueella. Yliherkistynyt kuulo, työhuoneeni yläpuolella olevien koneiden ääni häiritsi niin paljon, että työterveys tutki/tutkitutti desibelit (olivat ihan sallitut), näkökentän häiriöt, "epätodellinen olo".

Vierailija kirjoitti:

Masentuneet ovat viallisia ihmisiä. Hulluja.

kohonnut

itsemurha riski

Krooninen unettomuus, jatkuva itkuisuus, lamaantuneisuus, eristäytyneisyys, välttelin asunnosta lähtemistä viimeiseen saakka, jopa roskien vieminen tuntui ahdistavalta. Sosiaalisten suhteiden katkeaminen, julkisten paikkojen pelko, painon huomattava, nopea lasku. Toimintakyvyttömyys, esim. ei meinannut millään jaksaa tiskata tai laittaa ruokaa. Jatkuva ahdistus, tuntui, että olisi halunnut työntää puukon vatsaan.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ei ole olemassakaan kuin kliininen masennus.  Se on lääketehtaiden markkinoima tila jolle ei ole tieteellistä todistetta löydetty. Sinä et ole kliinisesti masentunut vaan sinun elämässäsi ja sinussa on vika.

Kliininen viittaa vastaanottokontekstiin ja tarkoittaa, että sairaus tai oireet ovat lääkärin tai esim. psykologin toteamat. Tottakai masennus liittyy useimmiten elämäntilanteeseen, kokemuksiin ja käsityksiin itsestä ja elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ei ole olemassakaan kuin kliininen masennus.  Se on lääketehtaiden markkinoima tila jolle ei ole tieteellistä todistetta löydetty. Sinä et ole kliinisesti masentunut vaan sinun elämässäsi ja sinussa on vika.

Elämässäni ei ollut mitään vikaa. Olin hyvässä työssä, parisuhteessa, äiti, kaikin puolin tyytyväinen elämääni. Muistan tarkan päivän ja paikan, missä ja milloin huimaus alkoi, koska olin silloin ulkomailla juhlistamassa syntymäpäivääni. Sitä seuraavien kolmen vuoden aikana se paheni ja tuli muita oireita, ja kolme vuotta myöhemmin sain dg:n keskivaikea masennus.

Nro 6

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ei ole olemassakaan kuin kliininen masennus.  Se on lääketehtaiden markkinoima tila jolle ei ole tieteellistä todistetta löydetty. Sinä et ole kliinisesti masentunut vaan sinun elämässäsi ja sinussa on vika.

Kliininen viittaa vastaanottokontekstiin ja tarkoittaa, että sairaus tai oireet ovat lääkärin tai esim. psykologin toteamat. Tottakai masennus liittyy useimmiten elämäntilanteeseen, kokemuksiin ja käsityksiin itsestä ja elämästä.

Masennus tunteena on eri asia kuin masennus aivojen välittäjäaineiden puutoksena (kliininen masennus), vaikka ne usein käsi kädessä kulkevatkin.

Itse koin masennuksen (= surun, turhautumisen, apatian, toivottomuuden) tunteita vasta somaattisten oireiden jatkuttua pari vuotta. Masennuksen puhjetessa olin siis täysin tyytyväinen elämääni ja itseeni. Tykkäsin työstäni, tiesin näyttäväni hyvältä olin hoikka ja timmi, oli ystäviä ja parisuhde.

Nro 6

Halusin kuolla. Unettomuus, ruokahaluttomuus, aloitekyvyttömyys. Apaattisuus, suhteettomat pelkotilat, vetäytyminen. Olin 16, dg vaikea masennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ei ole olemassakaan kuin kliininen masennus.  Se on lääketehtaiden markkinoima tila jolle ei ole tieteellistä todistetta löydetty. Sinä et ole kliinisesti masentunut vaan sinun elämässäsi ja sinussa on vika.

Kliininen viittaa vastaanottokontekstiin ja tarkoittaa, että sairaus tai oireet ovat lääkärin tai esim. psykologin toteamat. Tottakai masennus liittyy useimmiten elämäntilanteeseen, kokemuksiin ja käsityksiin itsestä ja elämästä.

Ei aina. Masennus voi iskeä, vaikka ihminen olisi täysin tyytyväinen elämäänsä.