Miten jaksaa kun lapsi itkee kaikesta?

Niin lapsen kuuluu olla aina reipas ja rohkea. Millä moista itkupillilasta edes esitellä kavereille?

Vierailija kirjoitti:

Niin lapsen kuuluu olla aina reipas ja rohkea. Millä moista itkupillilasta edes esitellä kavereille?

Ei kuulu olla reipas ja rohkea vaan itkeä saa ja saa olla kiukkuinen ja väsynyt. Mutta kun joka ikinen ateria on sitä että lapsi itkee kun leipä on väärässä asennossa lautasella tai lihapulla menikin puoliksi eikä kolmeen palaan tms niin aika rankkaa tämä alkaa olla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin lapsen kuuluu olla aina reipas ja rohkea. Millä moista itkupillilasta edes esitellä kavereille?

Ei kuulu olla reipas ja rohkea vaan itkeä saa ja saa olla kiukkuinen ja väsynyt. Mutta kun joka ikinen ateria on sitä että lapsi itkee kun leipä on väärässä asennossa lautasella tai lihapulla menikin puoliksi eikä kolmeen palaan tms niin aika rankkaa tämä alkaa olla. Ap

Ja lapsi saa huomiota myös silloin kun on kiltisti? Vai vain tuolla melskaamisella?

Mulla on välillä hermot riekaleina myös jatkuvan kitinän takia. Yritän tsempata itseäni, että jos mulla aikuisena on nyt hankala hillitä tunteitani nii miten voisin olettaa että pieni lapsi osaisi. Yleensä auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin lapsen kuuluu olla aina reipas ja rohkea. Millä moista itkupillilasta edes esitellä kavereille?

Ei kuulu olla reipas ja rohkea vaan itkeä saa ja saa olla kiukkuinen ja väsynyt. Mutta kun joka ikinen ateria on sitä että lapsi itkee kun leipä on väärässä asennossa lautasella tai lihapulla menikin puoliksi eikä kolmeen palaan tms niin aika rankkaa tämä alkaa olla. Ap

Ja lapsi saa huomiota myös silloin kun on kiltisti? Vai vain tuolla melskaamisella?

Lapsi saa huomiota. On aina saanut. Joka ikinen päivä kehun monta kertaa. Pidän sylissä. Leikin yhdessä. Ulkoillaan yhdessä. Tehdään yhdessä kotitöitä ja siinä aina kehun miten hienosti tekee. Keskustellaan paljon. Olen aina pitänyt huolen että jos ilman itkua pyytää jotain niin aina saa tai jos ei ole mahdollista saada niin selitän miksi. Itkemällä ei ole saanut asioita. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla on välillä hermot riekaleina myös jatkuvan kitinän takia. Yritän tsempata itseäni, että jos mulla aikuisena on nyt hankala hillitä tunteitani nii miten voisin olettaa että pieni lapsi osaisi. Yleensä auttaa.

Näin yritän ajatella mutta vaikeaa on välillä. Ap

Ap vielä nostaa jos saisi vinkkejä.

Voiko olla jokin tempperamenttiin liittyvä? Ehkä hän aina tulee olemaan sellainen että asiat menee herkästi tunteisiin (vaikkakaan ei isompana enää itkisi). Vähän samantyyppinen on oma lapsi. Pakko sun on vaan jaksaa, ei sitä välttämättä saa mihinkään muutettua.

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla jokin tempperamenttiin liittyvä? Ehkä hän aina tulee olemaan sellainen että asiat menee herkästi tunteisiin (vaikkakaan ei isompana enää itkisi). Vähän samantyyppinen on oma lapsi. Pakko sun on vaan jaksaa, ei sitä välttämättä saa mihinkään muutettua.

On varmaan tempperamenttiin liittyvää. Etsinkin keinoja siihen miten jaksaa itse kun en usko että lasta voi muuttaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla jokin tempperamenttiin liittyvä? Ehkä hän aina tulee olemaan sellainen että asiat menee herkästi tunteisiin (vaikkakaan ei isompana enää itkisi). Vähän samantyyppinen on oma lapsi. Pakko sun on vaan jaksaa, ei sitä välttämättä saa mihinkään muutettua.

On varmaan tempperamenttiin liittyvää. Etsinkin keinoja siihen miten jaksaa itse kun en usko että lasta voi muuttaa. Ap

Ehkä sä voit sitten alkaa osallistaa lasta. Esim älä leikkaa lihapullia valmiiksi, anna hänen leikata. Anna hänen annostella itse. Ymmärrän, että nuo olivat esimerkkejä, mutta anna jatkossa hänen tehdä enemmän itse. Anna vastuuta. Vaikka tuleekin enemmän sotkua.

Lapsi on pieni ja itkee siksi. Älä kehu ja ole positiivinen jos lapsi itkee, älä ole negatiivinenkaan, VAAN kuuntele mikä hätänä, että lapsi kokee tulevansa kuulluksi jos koki jotain ikävää ja sitten voi lohduttaa - miettiä mikä voisi tehdä paremman mielen. Lapsi yleensä sanoo sen parilla sanalla jos osaa. Positiivisuus ja kehu itkuun, lakaisee lapsen tunteet maton alle ja ikään kuin mitätöi ne heti, ettei niitä ole olemassakaan. Se voi lisätä itkuisuutta tai jokin säikähdys, kaikki on vielä uutta. Ehkä aina ei olekaan mitään hätää, lapsi ei osaa suhteuttaa vielä asioita oikeisiin mittakaavoihin iän vuoksi. Joku päivä lapsi käsittelee itse tunteet paremmin. -Voi olla tietenkin tilanne, että positiivisuus heti auttaakin, jos esim. on kyse pienemmästä jutusta. Riippuu mitä lapsen mielessä liikkuu.