Köyhyys

Mua ärsyttää niin paljon, että jotkut ei ymmärrä, että joudun elämän pihisti, jotta saan joskus velkani maksettua.

1. Kumppanini kanssa kaupassa: mä yritän katsoa ne halvimmat jutut (olematta kamalia) oli sitten kyse oluesta tai leipää.
Esim. Minä valitsen 0,25 e jogurtin, hän yli euron proteiinivanukkaan.
Minä valitsen sen Pirkka-oluen tai Rainbow-lagerin (n. 1€). Hän haluaa välttämättä saunaolueksi sen uuden "superhypermahtavan" ylihintaisen artesaanioluen (3-4€).
Mä kelpuutan grillimakkaraksi Poprillin (1,1 €), hän haluaa ostaa sitä työkaverin hehkuttamaa vegemakkaraa (olematta vege), joka maksaa n. 4€. Sitten hän maksaa ja mä lupaan maksaa osani. No eiköhän käsi ojossa pyytämässä puolia laskusta.

2. Kaverin kaverin (joka minunkin tuttu) kimppalahja. En ollut osa lahjaporukkaa, koska nähdään harvoin ja yleensä vain kaverini kautta. No mitä tekee tämä meidän yhteinen kaveri: menee lahjaryhmään kirjoittamaan, että kysyy multa, haluanko mäkin osallistua lahjaan.
Hän on siis kertonut koko porukalle kysyvänsä minuakin jakamaan lahjan kustannuksia.
Ihan kiva, mutta asia tulee minulle ihan tosi huonoon saumaan parin päivän varoajalla. Jos en osallistu, kaikki pitävät mua pihinä. Jos osallistun, se vaikeuttaa mun rahatilannetta.

Miksi ihmiset ei ymmärrä, kun sanon, että haluan budjetoida menoni hyvissä ajoin ja säästää siinä missä pystyn, jotta voin hoitaa velkojani pois.

Tää on tosi hankalaa, kun aina pitää toitottaa, että mulla ei ole oikeasti rahaa.

Mielipiteitä?
Miten saan ystävälleni ja kumppanilleni sanottua asiat suoraan niin, että he ymmärtävät, että mulla ei kasva raha puussa?