Eronneet, joiden lapset ovat jo aikuisia: oletteko tekemisissä ex-puolison kanssa?
Oletteko lopettaneet yhteydenpidon kokonaan, kun lastenkaan vuoksi ei ole enää tarvetta siihen? Ja jos esim. joku exän lähisukulainen kuolisi, niin menisittekö hautajaisiin?
Kommentit (17)
Tapaamme perhejuhlissa, joissa saatamme vaihtaa kuulumiset. Muuten emme ole tekemisissä.
Ei oltu tekemisissä melkein 20 vuoteen kunnes eksyttiin samaan petiin :D Tästä ei ole lapsille kerrottu :D
Luulisin olevani yhteyksissä loppuun saakka, mutta suvun pippaloihin en menisi, eikä minua sinne kaivata.
Mun vanhemmat soittelee joskus ja tapaa myös joskus, vaikka he asuvat kaukana toisistaan. Olen 26-vuotias. Mun "poikaystävän" vanhemmat taas ei ole missään tekemisissä keskenään.
Kyllä. Olemme hyviä ystäviä ja tapaamme usein lasten ja lastenlasten kanssa, mutta saatamme esim . käydä kahvilla yhdessä.
Olemme tekemisissä ja tunnen myös hänen nykyisen puolisonsa.
Autellaan toinen toisiamme talon remontissa, syksyllä jaetaan puutarhan satoa ja marja- ja sienisaaliita. Myös lasten kuulumisista soitellaan kuukausittain.
Meillä on yhteisiä lapsenlapsia. Ja minut kutsutaan edelleen hänen suvun juhliin. Hyvät välit meillä on. Eroon oli yksi ainoa syy ja se oli hänen alkoholismi. Mutta sen sairauden takana on yksi maailman kultaisimmista ihmisistä.
Kun lasten yo-jiuhlat oli juhlittu, ja molemmat saateltu opisekelu paikkakunnalle asumaan, niin ollaan oltu tosi vähän yhteyksissä.
Ei ole mitään syytä yhteyksiä pitää enemmän. Kumpikin antaa lapsilleen aikaa ja rahaa miten itse kohdallaan pystyy.
Lapset itse päättävät milloin ovat lomillaan ja vkonloppuina isän tai äidin luona.
Olen hyvilläni siitä, että lapsilla on edellen hyvät ja lämpimät suhteet isäänsä ja he viihtyvät hänen luonaan, isän uudessa perheessä.
Yhteinen tapaaminen on varmaan taas silloin, kun nuorten valmitujaisjuhlia vietetään.
Samoin sitten aikanaan mahdollisissa häissä ja lastenlasten kastetilaisuuksissa.
Erosta on jo niin kauan aikaa, mitään negatiivisia tunteita tai katkeruutta entistä puolisoa kohtaan ei enää ole. Itsellänäkin on uusi elämänkumppani.
Käymme lasten ja lastenlasten juhlissa. Muuten emme juurikaan ole tekemisissä. Ei vaan ole enää muuta yhteistä kuin jälkikasvu niin ei ole tarvetta yhteydenpidollekaan.
En ole sitten vuoden 1998 nähnyt. Asutaan eri puolella Suomea. Ei ole mitään tarvetta nähdä.
Vietämme joulun aina yhdessä "ydinperheenä" eli entinen mieheni ja lapset perheineen tulevat minun luokseni. Muuten tapaamme perhejuhlissa. Meillä ei kummallakaan ole uutta puolisoa.
Piti ihan kalenterista katso, mikä voisi olla vaikea nimi, joka sotkeutuu toiseen kalenterinimeen. Poikien nimistä tuli mieleen seuraavat. Mutta näistä yhtäkään ei voi kyllä sanoa tavalliseksi nimeksi ainakaan siinä mielessä, että olisivat paljon käytössä.
Aarto, Aappo. Ahto, Aleksis, Alpi, Auno, Eljas, Elmer, Heino, Ilppo, Kaapro, Keimo, Paul, Raino, Saul, Tarvo, Veini
En ole tekemisissä. Ei ole mitään, ei yhtikäs mitään syytä siihen.
Ei ole mitään yhteyttä ollut vuosiin eikä ole kutsuttu ex-anopin ja -apen hautajaisiin eikä muihinkaan vastaaviin. Ex on ex, ei sen kanssa eron jälkeen hengailla.
Emme muuten kuin niin, että tapaamme yhteisten lastemme ja lastenlastemme juhlissa. En menisi exän sukulaisten hautajaisiin, mutta adressin saattaisin lähettää.
Ei ollut lapsia, mutta yhteydenpito ja ystävyys säilyi exän kuolemaan asti. Ero oli sopuisa.
Ystävinä pysyttiin ja aikaa vietettiin/retkeiltiin yhteisten ystävien kanssa ja useita kertoja vuodessa ihan kaksinkin (sienireissut, leffat, museokäynnit, päiväretket lähikaupunkeihin jne.)
On lopetettu yhteydenpito mutta ollaan ystävällisen kohteliaissa väleissä jos joskus nähdään. En mennyt ex-appivanhempien hautajaisiin, mutta lähetin adressin. Oltiin hyvissä väleissä. Lähetellään joskus aikuisen lapsen välityksellä hyvän joulun tervehdyksiä ym. Tämä on ainakin minulle hyvä.