Lue keskustelun säännöt.
Ajatteleeko muut 10v takaisia erojaan?
13.06.2021 |
Siis ei jatkuvasti mutta välillä. Vainolenko jotenki epänormaali sen suhteen? Oli tuskaisa ja yllätyksellinen ero. Jotenkin jotain jäi rikki ikuisiksi ajoiksi.
Kommentit (9)
Mä näen välillä unta, että mulla on lapsi ekan poikaystävän kanssa. Olen vela eikä mitään tunteita enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta on jo niin pitkä aika, että alkaa asiat unohtua.
Kyllä ajattelen. Hän oli elämäni suurin rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Itse juuri eronnut ja on tässä tullut pohdittua kaikki aiemmatkin erot.
Jos on ollut jotenkin poikkeuksellinen ero, varsinkin puskista tullut, niin kyllähän sitä pohtii muutenkin. Suuret tapahtumat muistaa.
Itsellä ex löysi uuden, muutti sen kanssa yhteen ja kuulin siitä vasta parin kuukauden kuluttua kun olin jo menettänyt mielenterveyteni tuossa suhteessa. Olisipa vain ollut rehellinen.Haluaisitko kertoa siitä?
En halua. Mietin vain kun juhlallinen 10v tuli täyteen niin kai se siksi mielessä nyt ollut.
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta on jo niin pitkä aika, että alkaa asiat unohtua.
Varmaan jos on helppo ero tai ei mitään suurta tragediaa ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumamuisti on, kuin kello pysähtynyt menneeseen. Pitkässä suhteessa oli väkivaltaa ja kaikkea mahdollista hyväksikäyttöä. Itsellä rikkinäinen tausta enkä tiennyt paremmasta. Eli vaikka en haluaisi miettiä, mutta kaikki se paha jota en saanut katkaistua velloo kuin aallot, häiritsee. En muistiakaan tahtoisi menettää mutta joo.
Lähinnä suututtaa kun olin niin nössö. Mutta kun ei ollut sitä tietoa mikä nyt.
Hänen oli niin helppo kiusata kun minulla ei ollut mitään lähipiiriä auttamassa.
Nyt olen vanha ja kun aloin oppia pitämään puoliani, löysin myös terveitä kavereita.
En. Se loppui onnettomasti.
Sen sijaan välillä olen unissani entisen poikaystävän kanssa, josta erosin 25 vuotta sitten.
Hän on ollut kuollutkin jo kymmenen vuotta, ja ehdin olla naimisissa ja saada lapsen. Mutta unissa ollaan kuten oltaisiin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen joskus, mutta en ehkä niinkään eroa, vaan niitä hyviä aikoja jolloin olimme ydinperhe ja olin onnellisen tietämätön pettämisistä ym pahoista jutuista. Haikeutta ja harmitusta tunnen, mutta en kaipuuta koska ei noita eroon johtaneita asioita voi anteeksi antaa suhteessa.
Itse juuri eronnut ja on tässä tullut pohdittua kaikki aiemmatkin erot.
Jos on ollut jotenkin poikkeuksellinen ero, varsinkin puskista tullut, niin kyllähän sitä pohtii muutenkin. Suuret tapahtumat muistaa.
Itsellä ex löysi uuden, muutti sen kanssa yhteen ja kuulin siitä vasta parin kuukauden kuluttua kun olin jo menettänyt mielenterveyteni tuossa suhteessa. Olisipa vain ollut rehellinen.
Haluaisitko kertoa siitä?