Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä tästä?
11.08.2009 |
Mies purkaa työstressiään kotonaan...eli töissä on kiltti ja uhrautuvainen ja kotona sitten ajoittain todella vihainen ja huutaa esim. täysiä jostain pienestä asiasta ja kiroilee kamalasti.
Kommentit (3)
ikinä koskaan huuda tai hermostu lapsilleni, mutta puran kiukkuni ja turhautumiseni mieheeni, kun lapset eivät ole paikalla.
Kiukuttelen ihan huolella ja mies saa kuulla kunniansa, jos vaikka tuo kaupasta väärää leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuri sai palkankorotuksen ja vastuuta paljon, ennenkin oli ongelmia ennen palkankorotusta. Miehellä työ joka vaatii koko ajan uuden keksimistä...siis luovaa työtä. Olen vain muutenkin aivan loppu, mies selvästi masentunut. Ei huolehdi itsestään, ei mene parturiin vaikka olen sanonut.Välttelee ihmisiä...
Olen yrittänyt puhua miehelle että hakisi apua mutta ei kuuntele. =(
Meillä miehellä oli kovat paineet töissä ja se näkyi kotona. Hän oli yleisesti hermostunut, suuttui pienestäkin, liikkeet olivat äkkinäisiä ja hän paiskoi helposti ovia. Minä sain tuta niskassani sen, että miehen työpaineet ylittävät hänen sietokykynsä ja jouduin tekemään kaikki kotityöt minkä lisäksi otin vastaan kaiken sen pskan, mitä mies nyt sattoi milloinkin päälleni kumoamaan.
Puhuimme asiasta paljon ja yritin saada miestäni näkemään, millaiseen tilanteeseen hän minut ajoi. Kyllähän hän sen aina hetkellisesti käsitti ja yritti tosissaan olla kotona "kunnolla", mutta ei sellainen ole mahdollista. Kun ihminen on loppu, hän on loppu. Olisi ollut kohtuutonta vaatia mieheltä kotonakin suorituksia, joihin ei riittänyt energiaa enää millään tavalla.
Asia ratkesi lopulta miehen jäätyä työttömäksi. Työpaikalla ilmoitettiin, että yt-neuvottelut alkavat ja siinä kohtaa sanoin miehelleni, että kävi miten kävi, minä hoidan asiat tästä eteenpäin (tarkoitin taloudellista tilannetta siis). Niinpä mieheni ilmoittautui töissä vapaaehtoiseksi irtisanotuksi.
Töissä oli työpaikkakiusaamista - josta mieheni alkoi puhua vasta hiukan toivuttuaan - ja muita pahoja ongelmia. En syytä miestäni ja olen oikeastaan onnellinen, että jouduimme tällaiseen tilanteeseen, koska nyt tiedän, mitä kaikkea parisuhteemme kestää.
Toki tuo aika oli hankalaa varsinkin lapsemme osalta. Vaikea selittää pienelle pojalle, että isillä on nyt vaikeaa ja siksi hän on kärttyinen.
Mutta ei pidä heti syyttää miestä. Kannattaa ensin ottaa selvää, mikä siellä työssä painaa niin paljon ja sitten yrittää selvittää asioita. Joskus työelämässä myös joutuu tekemään persnahalla hommia, jos aikoo pitää paikkansa. Kaikki ei vain ole omissa käsissä.