Saiko teidän lukion ykkösellä olleet uusia kavereita vuoden aikana?

Muutaman. Mutta eniten pyörii niiden vanhojen kaverien kanssa. Luokaton lukio ei ainakaan edistä vuosiluokan yhteisöllisyyttä.

Luokaton lukio on ujommalle aika haastava paikka, etenkin jos on vähän isompi lukio. Sitä "omaa ryhmää" tapaa ehkä vain ryhmänohjaajan tunneilla satunnaisesti.

Ei meidänkään poika saanut uusia kavereita. 2 kaveria on koulussa ja he pääosin eri opetusryhmissä. Yläkoulun tiivis ja iso poikaporukka hajosi ja tuli vähän kaverityhjiö.

Jos omaa lukiotaivaltani muistelen niin ystävystyin joihinkin tyttöihin kakkosella ja vielä kolmosella kun meillä oli paljon samoja valinnaisia ja ryhmät pieniä.

Ei meidän poika ole saanut kahteen vuoteen kavereita jättilukiossa. Pari vanhaa kaveria on, eri ryhmissä, mutta omasta ryhmästä ei tunne vieläkään ketään. Kurjaa, kun muistan omasta lukioajadta juuri sen yhteisöllisyyden ja hyvän luokkahengen.

Miksi ihmeessä siirryttiin kurssimuotoisesta lukiosta luokattomaan?

Yhteisöllisyys katosi ja hyppytuntien määrä kasvoi eksponentiaalisesti.

Välillä koko kurssi päiviä klo 8-16 ja välillä kursseja, jossa osa 2 tunnin päivinä. Eikä auta opon konsultointi lukujärjestysten suunnittelussa.

Nyt vielä siirrytään oppituntien pituuteen 95 minuuttia, joissa on 5 minuutin tauko. Harvan keskittymiskyky kestää.

Miksi lukiosta on tehty älyttömän raskas?

Lukiossa painotetaan nykyisin vain sitä yo-kirjoituksissa pärjäämistä, ryhmäytymiselle annetaan aika vähän painoarvoa. Kyllä nuoruuteen kuuluisi kaverit ja hauskanpitokin.

Ei ole meidänkään ujompi kiltti poika saanut kavereita, yhtään. Tulee toimeen kyllä ryhmätöissä ym. mutta yksinäistä puurtamistahan tuo on ollut.

Kyllä se ero omiin lukiovuosiin on iso. Tuolloin meillä oli luokkabileitä ym. Nyt teini tuskin tuntee edes nimeltä kovin monta muuta lukiolaista.

ei ketään

Vähän apeana teini näytti katsova uutiskuvia juhlivista nuorisoporukoista. Ei häntä pyydetty mihinkään, eikä hänellä ollut ketään jota pyytää juhlistamaan lukuvuoden päättymistä.

Normaalina vuotena en usko että olisi ollut ongelmia. Nyt jos tuo hitaasti lämpiävä ujohko olisi joutunut etänä etsimään kavereita uppo-oudosta koulusta...

Onneksi oli vasta ysillä ja ensi syksynä toivottavasti Helsingissäkin tilanne on toinen.

Abini opiskeli etänä liki puolet lukioajastaan.

Luokattomassa lukiossa on hyviä puolia, kuten joustavuus, mutta tuo sosiaalinen puoli on pitkä miinus. Toivottavasti tähän panostettaisiin enemmän, kavereilla on kuitenkin iso osuus myös opiskelumotivaatiossa.

Muutamia uusia tuttavia löytyi mutta ei ole ollut vapaalla heidän kanssaan tekemisissä.

Vapaalla pyörii amikseen menneiden kavereiden kanssa. Enemmän yhteistä heidän kanssaan. Valittaa että lukiolaisia kiinnostaa vaan biletys ja juominen.

Yhden uuden kaverin tytär löysi omalta luokaltaan. Paras ystävänsä meni eri lukioon, mikä on tosi harmillista.

Ammattioppilaitoksessa aloittanut poika ei harmillisesti löytänyt juurikaan ystäviä luokaltaan. Jonkun kanssa on pitänyt yhteyttä koulun ulkopuolellakin, mutta on se aika vähän verrattuna omiin opiskeluvuosiini.

Mikä nykyään on niin hemmetin vaikeaa kaveri- ja ystävyyssuhteiden luomisessa?

Kyllä sai uusia kavereita. Lukio on iso, mutta silti jonkin verran osui samalla yläasteella olleita samalle luokalle. Ja vaikka olivatkin yläasteella olleet eri luokilla, niin olivat kuitenkin vähän tuttuja, oli sama bussi millä kulkivat, jne. Aina siellä on samassa ryhmässä niitä, joilla on kutakuinkin samat valinnat ja joita siten näkee enemmän. Sen verran oli lähiopetusta syksyllä, että ehtivät vähän tutustua. Sitten kun etäopetus alkoi ennen joulua, niin tekivät yhdessä discord-yhteydellä läksyjä. 

Mistä/miten sitä voisi löytää kavereita tuossa iässä kun isossa koulussa ja jatkuvasti vaihtuvissa ryhmissä se on aika hankalaa?

Ensimmäinen ei juurikaan saanut kun oltiin niin paljon etänä, toisella sattui samalle luokalle pari vanhaa tuttua ja sai myös uusia kavereita.