Teinin päiväkirja

Tiedän, että sitä ei saisi lukea, mutta se on oikeastaan ainut väylä mistä tiedän, että hänellä on ajatuksia itsemurhasta.
Koko päiväkirja on kyllä vähän kuin tarinaa jostain vieraasta ihmisestä, välillä tuttuja juttuja, välillä puhuu kuin toisen elämästä.
Teini on ollut aina draamailija ja mietinkin, että kuinka moni teistä muistaa nuoruudessaan miettineensä, että elämä on ohi ja kohta kyllä hyppään sillalta-tyylisesti? Pistänkö teineyden piikkiin, seuraanko tilannetta vielä vai huolestunko tosissaan?
Mitään masennusta tms ei hänellä ole.