Taas kerätään n 100€ open lahjaan

Ai yhteensä. So, oletko kateellinen.

Opettajat ovat palkkakuopassa. Eiköhän ope ole satasensa ansainnut.

Kiva ajatus, mutta ei ne opettajat niitä lahjoja edes halua. Lasten itse tekemä kortti riittää.

Eli noin 4-5 euroa per oppilas. Oletko sanonut, että et tykkää asiasta. Asiahan ei muutu miksikään, jos täällä siitä kirjoittelet, sinun kannattaisi ottaa se esiin muiden vanhempien kesken. Sinun ei myöskään ole missään tapauksessa pakko osallistua, mikään ei siihen velvoita. 

Osallistuminen ei ole pakollista. Jätä bäliin, jos siltä tuntuu. Typeriähän tollaset keräykset on, pitäisi kieltää kokonaan.

Huoltajien aloitteestahan tämä on lähtenyt. Onko joku muukin samaa mieltä kuin sinä, että muistamista ei kannattaisi harrastaa.

Vierailija kirjoitti:

Huoltajien aloitteestahan tämä on lähtenyt. Onko joku muukin samaa mieltä kuin sinä, että muistamista ei kannattaisi harrastaa.

Ei ole.

Turhaahan tuo on. Ei ne opettajat lahjuksien toivossa siellä ole.

Tosin viskipullo ostettiin aikoinaan lukiossa neljän poikasen kesken, hakija meni ostaan kehnon jostain kumman syystä. Ei se rahasta kiinni oisi ollut vaan mielipiteestään.

Jokunen vuosi sitten lukiossa joku vanhempi ehdotti, että kerätään rahaa ja ostetaan opettajainhuoneeseen täytekakku. Muut eivät lämmenneet ajatukselle. 

Vierailija kirjoitti:

Huoltajien aloitteestahan tämä on lähtenyt. Onko joku muukin samaa mieltä kuin sinä, että muistamista ei kannattaisi harrastaa.

On, tämä entinen opettaja. 

Kyse ei ole muistamisesta vaan lahjomisesta. Muistamiseen riittää vaikka oppilaan tekemä kortti. Niitä on helppo pitää tallessa. Vieläkin tulee hyvä mieli, kun löydän vanhojen papereitten joukosta jonkun oppilaan kirjoittaman runon tai piirustuksen.

En missään tapauksessa ole kateellinen vaan iloinen siitä, että en opettajan ollessani joutunut  lahjonnan kohteeksi. Ainoa vähän isompi oli joku muutaman euron paketti yhdeltä oppilaalta - tai siis hänen opettajavanhemmiltaan.

Käykää joskus katsomassa ison koulun roska-astiaa koulun päättymispäivän jälkeen.

Joo, täällä kerättiin yli 400 arvoinen lahja...mielestäni pienempi olisi riittänyt, mutta ei se toki minulta ole pois jos muut halusivat noin paljon laittaa lahjaan rahaa.

Mä olen ostanut pienen muiston lapsen kanssa, mutta yhteisiin en osallistu.

Muutenkin pari päsmäriä käsi ojossa koko ajan vanhempien wilmassa keräämässä rahaa mihin milloinkin.

Miten on edes aikaa moiseen hössötykseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ostanut pienen muiston lapsen kanssa, mutta yhteisiin en osallistu.

Muutenkin pari päsmäriä käsi ojossa koko ajan vanhempien wilmassa keräämässä rahaa mihin milloinkin.

Miten on edes aikaa moiseen hössötykseen.

Joka luokassa aina kaksi vähintään näitä puuha-äitejä 😬

Heidän lapset sitten myös opettajan lellikit.

Meillä on viety viimeisenä toisen opelle vuonna kukka ja kortti, ilman yhteislahjoja, toisen opelle suklaata kun tiedettiin että tykkää suklaasta enemmän.  Nykyään tuntuu menneen tämäkin yli äyräiden. Vaikuttaa jonkinlaiselta kilpailulta. Typerää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ostanut pienen muiston lapsen kanssa, mutta yhteisiin en osallistu.

Muutenkin pari päsmäriä käsi ojossa koko ajan vanhempien wilmassa keräämässä rahaa mihin milloinkin.

Miten on edes aikaa moiseen hössötykseen.

Joka luokassa aina kaksi vähintään näitä puuha-äitejä 😬

Heidän lapset sitten myös opettajan lellikit.

Eivät välttämättä. Juuri nämä äidit raivoavat, jos lapsi saa kuvaamataidosta kasin, kun osaa piirtää niin hyvin tai jos matikasta ei tule kymppiä, kun kokeista on saanut ysi puolta. Yhden tällaisen kullanmurun koulun vieressä asuvana käräytin fyysisestä kiusaamisesta ja ope puuttui siihen. Äitinsä raivostui mulle. Mä olin tyyni ja sanoin, että ehkä kannattaa keskustella kuitenkin kotona siitä kiusaamisesta sen sijaan että suuttuu kiinni jäämisestä. 

Opettaja ei saa ottaa vastaan rahaa. Virkamies ei saa ottaa vastaan rahalahjoja. Lahjakorttikin on ongelmallinen. Ettehän vie rahalahjaa myöskään terveyskeskuslääkärille. Se tulkittaisiin heti lahjukseksi. Viekää kukka, servettejä, kahvia/teetä, keksejä tm. kulutuskamaa.

Kyllä nuo lahjukset pitäisi kieltää ihan kaikissa kouluissa.

Ostakaa vuohia kehittyviin maihin tai vielä mieluummin aarniometsää kotimaassa. Ei mene sataset turhuuksiin. Itse ainakin hajoaisin mariskooleihin tai mihin tahansa tavataan.

Eihän noihin ole koskaan pakko osallistua. Ja ainakin meillä saa antaa jotain, jos haluaa. Pakko ei ole antaa mitään. Ja jos päättää antaa jotain, voi itse valita summan. 

Opettajaa ei voi syyttää siitä, että joku vanhempi kehittää tällaisen systeemin, jossa kaikilta pyydetään jokin tietynsuuruinen lahjoitus. Teidän pitää vanhempina huomauttaa, että tuollainen pakottaminen on laitonta.

Toivoisin, ettei kukaan tuolla asenteella osallistu yhteislahjoihin. Opettanana en todellakaan tarvitse lahjoja, mutta silloin, kun jotain saan, ilahdun siitä vilpittömästi. Olisi tosi kurjaa ajatella, että jollain lahjan antajalla asiaan liittyisi negatiivisia tunteita. En ole lahjoja pyytänyt, joten on täysin jokaisen oma asia, jos sellaisia haluaa antaa. Opetan yläkoulussa, ja useimmiten saamani lahja on oppilaan tekemä tai valitsema. Tuntuisi aivan hirveän epäkohteliaalta kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, kun selvästi asialla on sille nuorelle väliä! Oikeasti lahjoilla ei ole mitään vaikutusta opetukseeni, koska en todellakaan pidä kirjaa, keneltä mikäkin lahja on ja minulla on tällaisissa asioissa hyvin suurpiirteinen muisti. Muistan kyllä suhteeni oppilaaseen ja kotiin, ja persoonallisimmat muistamiset toki jäävät mieleen, mutta ilahduttamiseen riittää pelkkä kortti.

Muistan jonain vuonna lähteneeni kevätjuhlapäivänä koulusta monen kassin kanssa, kun monet nuoret ja perheet olivat halunneet muistaa minua. Eniten lämmittivät kauniit sanat ja kiitokset korteissa. Nyt korona-aikana taas olen tehnyt enemmän töitä kuin koskaan ja kärsinyt burnoutin, mutta kummassakaan (kevät- tai joulu-) juhlassa minua ei ole juuri muistettu. Taisin saada viime jouluna yhden mukin. Tiedän siis, ettei lahjojen määrä mitenkään korreloi sen kanssa, miten hyvää työtä teen. Se on ihan kiinni siitä, millainen lahjakulttuuri sen hetken oppilailla vallitsee. Tuntuuhan se joskus hassulta ja sekunnin ajan kurjaltakin, jos naapuriluokan ope lähtee juhlista valtavien lahjamäärien kera ja itse on jäänyt ilman. Mutta pian se unohtuu - teen työni hyvin ihan muista syistä kuin lahjojen toivossa.